Työsopimusmalli (suppea) sisältää työsuhteen keskeiset ehdot esimerkkitapauksessa. Työnantajan tulee antaa työntekijälle keskeiset työsuhteen ehdot kirjallisesti, vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi tehty.
Työsuhteen keskeiset ehdot muodostavat työsopimuksen pohjan. Käytännössä työsopimuksessa on usein tarpeen sopia myös muista ehdoista esimerkiksi salassapidosta, immateriaalioikeuksien siirrosta ja sivutoimien kiellosta. Tällöin kyse on laajasta työsopimuksesta.
Työsuhteeseen soveltuva työehtosopimus on aina huomioitava työsopimusta laadittaessa. Kaikilla aloilla ei ole kuitenkaan yleissitovaa työehtosopimusta. Tällöin lainsäädännön noudattaminen on riittävää, jos työnantaja ei kuulu työehtosopimukseen sitoutuneeseen työnantajaliittoon.
Työsuhteen keskeiset ehdot – Työsopimusmalli
Työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä säädetään työsuhteen keskeisistä ehdoista. Työsopimuslain 1.8.2022 voimaan astunut muutos toi uusia informointivelvoitteita työnantajalle.
Lain voimaantulon jälkeen solmituissa työsuhteissa työnantajan tulee antaa uudistetun lain mukaiset tiedot.
Voimassa olevissa työsuhteissa uudistetun lain mukaiset tiedot tulee antaa vaihtelevan työajan osalta tai siinä tapauksessa, että työsuhteen keskeisissä ehdoissa tapahtuu muutoksia.
Työsopimusmalli (suppea) on laadittu esimerkkitapausta varten. Se ei huomioi esimerkiksi ulkomaantyöhön vuokratyön liittyviä säännöksiä.
Työsopimuksen osapuolet
| Työnantaja: | Työnantajan toiminimi on mainittava. Lisäksi voi mainita myös y-tunnuksen. |
| Liike- tai kotipaikka: | Yrityksen rekisteröintipaikka |
| Työntekijä: | Työntekijän nimi |
| Henkilötunnus: | Työnantaja tarvitsee henkilötunnuksen työntekijän yksilöimiksesi ja lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseen. |
| Osoite: | Työntekijän osoite on yhteydenpitoa varten. |
Työskentely
| Työntekopaikka tai selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa: | Työntekopaikalla tarkoitetaan pääasiallista työntekopaikkaa. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa työntekopaikkaa yksipuolisesti, jos työntekopaikka on määritelty tarkasti tai se on vakiintunut. Työntekopaikaksi voi ilmoittaa yleisluontoisesti työnantajan liiketilat vastaavasti kuin työsopimusmallissa. Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa. |
| Työntekijän tehtävänimike: | Työntekijän tehtävänimikkeen voi määritellä vapaamuotoisesti. |
| Työntekijän pääasialliset työtehtävät: | Työtehtävät voivat ratkaista, mihin vaatimustasoon työ määritellään TES:in mukaan. Työnantajan kannattaa täydentää työtehtäviä ottamalla työsopimukseen ehto ”myös muut työnantajan määräämät tehtävät”. |
Työajat
| Työnteon alkamisajankohta: | Työnteon alkamisajankohdaksi ilmoitetaan ensimmäinen työpäivä. Työsopimus voidaan allekirjoittaa ennen työsuhteen alkamista. |
| Työsuhteen laatu: | Työsuhteen laatu on lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva. Jos määräaikaiselle työsuhteelle on peruste, on mahdollista sopia, että työsuhde on määräaikainen. |
| Määräaikaisen työsopimuksen peruste: | Määräaikaiselle työsopimukselle on ilmoitettava lainmukainen peruste. – Sijaisuus – Työntekijän oma pyyntö – Pitkäaikaistyöttömyys – Julkinen tuki (työllistämistuki) – Tuotantohuippujen tasaaminen – Tietyn tilauksen toimittaminen – Työn kausiluontoisuus – Kysynnän vakiintumattomuus – Työharjoittelujakso |
| Määräaikaisen työsopimuksen kesto: | Työsuhteen suunniteltu päättymisaika, jos työsopimus on määräaikainen. Määräaikaisuuden peruste voi vaikuttaa sallittuun kestoon. |
| Koeaika: | Koeajasta on sovittava aina, jos koeaikaa on tarkoitus noudattaa. Koeaika voi olla 1–6 kuukautta, ellei työehtosopimuksesta johdu muuta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. |
| Noudatettava työaika: | Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksen määräys on tarkastettava. Työaika voi vaihdella, mutta keskimäärin työajan on oltava 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia, ellei kyse ole jaksotyöstä. Vaihtelevan työajan osalta ilmoitettava: a) missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta; b) viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi työaikalain (872/2019) 30 a §:n mukaisesti teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta. |
| Vuosiloman määräytyminen: | Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Myös muut vuosilomaan liittyvät ehdot ilmoitettava työehtosopimukseen perustuva lomaraha. |
| Irtisanomisaika: | Irtisanomisaika voi olla työsopimuslain mukainen tai irtisanomisajasta voi sopia. Irtisanomisaika voi olla enintään 6 kuukautta. Irtisanomisajalle ei ole vähimmäiskestoa, ellei tällaista määräydy noudatettavan työehtosopimuksen perusteella. Työnantajan irtisanomisaika ei voi olla työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi. Työsopimusmallissa työntekijän irtisanomisaikaa on pidennetty lain olettamasta. |
Palkkaus
| Palkka: | Palkan määräksi voi ilmoittaa ”työehtosopimuksen mukainen” tai sen määrä voidaan erikseen sopia. |
| Palkan määräytymisen peruste: | Aikaperuste (esim. kuukausipalkka, päiväpalkka tai tuntipalkka), suoritusperuste tai muu peruste. |
| Luontoisedut: | Jos luontoisetuja annetaan, on merkittävä luontaisedut ja niiden verotusarvo tai rahallinen arvo. |
| Palkanmaksukausi: | Tarkoittaa ajanjaksoa, jolta palkka kulloinkin maksetaan. Palkanmaksukausi on yleensä kaksi viikkoa tai kuukausi. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika (esim. tuntipalkka), palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Suorituspalkassa palkanmaksukausi on kaksi viikkoa, elleivät työntekijä ja työnantaja sovi muuta. Jos suorituspalkka maksetaan kiinteän pohjapalkan päälle, on mahdollista sopia poikkeuksellisesti enintään 12 kuukauden palkanmaksukausi suoritusosalle. |
Työhön sovellettava työehtosopimus ja vakuuttaminen
| Sovellettava TES: | Jos alalla on yleissitova työehtosopimus tai muuten noudatetaan työehtosopimusta, on ilmoitettava sovellettavan työehtosopimuksen nimi. Muussa tapauksessa voidaan ilmoittaa, että ”alalla ei ole soveltuvaa työehtosopimusta”. |
| Vakuutuslaitos: | Työntekijälle on ilmoitettava, mistä lähteistä löytyy tieto vakuutuslaitoksesta, jossa työnantaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tai vakuuttanut työntekijän työtapaturman ja ammattitaudin varalta. |
Koulutus
| Työntekijän oikeus koulutukseen: | Jos työntekijällä on lakiin, TES:iin tai työnantajan koulutuspolitiikkaan perustuva oikeus koulutukseen, tästä on informoitava työntekijää. Koulutuksen on oltava työntekijälle maksutonta ja laskettava osaksi työaikaa. Mahdollisuuksien mukaan koulutus on järjestettävä työaikana. |
Lataa työsopimusmalli (suppea) ilmaiseksi
Voit ladata ilmaiseksi työsopimusmallin muokattavana Word-tiedostona (.docx) Lekantti Sisäpiiristä. Voit liittyä maksutta sisäpiiriläiseksi alta löytyvällä lomakkeella.
Pääset tästä alta esikatselemaan ja lataamaan PDF-muodossa suppean version työsopimuksesta. Tämä työsopimus pitää sisällään työsuhteen keskeiset ehdot.
Riittääkö suppea työsopimus?
Työsopimuksessa voi olla tarpeen sopia myös muistakin asioista kuin vain lainsäätäjän vaatimista keskeisistä ehdoista.
Tyypillisesti työsopimuksessa sovitaan muun muassa myös salassapitovelvoitteesta, immateriaalioikeuksien siirrosta työnantajalle, kilpailevan sivutyön kiellosta ja houkuttelukiellosta. Näitä ehtoja on työsuhteen alkamisen jälkeen vaikea lisätä yksipuolisesti, joten niiden tarve kannattaa kartoittaa jo ennen työntekijän palkkaamista.
Jos haluat keskustella laajan työsopimuksen tarpeesta, voit varata maksuttoman lakineuvonnan tästä tai jättää soittopyynnön alla olevalla lomakkeella.
