Lekantti

LEKANTTI

Blogi » Negatiivinen tieto voi olla liikesalaisuus

Negatiivinen tieto voi olla liikesalaisuus

Liikesalaisuus. Ei yleisesti tunnettu tai helposti selvitettävissä. Taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Pyritty pitämään tosiasiassa salassa

Monet kuuluisista liikesalaisuuksista ovat todellisia menestysreseptejä. Coca-Cola on esimerkiksi onnistunut pitämään suositun kolajuomansa reseptin salaisena jo 136 vuotta.

Vaikka liikesalaisuuksien omaaminen ja menestyminen kulkevat usein käsikädessä, voi myös tietämys epäonnistuneesta tuotekehityksestä olla taloudellisesti arvokas liikesalaisuus. Kyse on tällöin niin sanotusta negatiivisesta tiedosta.

Liikesalaisuuden määritelmä – Minkälainen tieto on liikesalaisuus?

Tiedon on täytettävä liikesalaisuuden määritelmä, jotta tieto saa suojaa liikesalaisuutena.

  1. Tieto ei ole alan asiantuntijoiden yleisesti tuntemaa tai helposti selville saatavissa.
  2. Tiedolla on elinkeinotoiminnassa taloudellista arvoa, koska se on salaista.
  3. Tiedon laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi.

Liikesalaisuuslaissa ja liikesalaisuusdirektiivissä on hieman eri sanoin muotoiltu liikesalaisuuden tarkempi juridinen määritelmä. Salassapitosopimuksessa liikesalaisuuden käsite on voitu määritellä toisin.

Liikesalaisuuden määritelmä on kuitenkin niin laaja, että se voi kattaa hyvin monenlaista tietoa (esimerkiksi myyntidatan, ostohinnat, sopimusten sisällön, valmistusmenetelmät ja ohjelmiston koodit).

1. Tieto ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa

Kaikkea asiantuntemusta ja kokemusta ei voida pitää liikesalaisuutena. Mitä useampi tuntee luottamuksellisen tiedon, sitä todennäköisempää on, että tietoa ei pidetä liikesalaisuutena.

Suurin osa epäonnistumisista johtuu sellaisista asioista, jotka olisi voinut välttää kääntymällä ajoissa alan asiantuntijan puoleen. Alan asiantuntijoiden yleisesti tuntemaa tai heille helposti selvitettävissä olevaa tietoa ei suojata liikesalaisuutena.

Tällainen tieto on pikemmin hiljaista tietoa, jonka selvittäminen on haastavaa muille kuin asiantuntijoille.

Googlettamalla on esimerkiksi haastavaa selvittää, millainen salassapitoehto työsopimuksessa on riittävä pitämään työnantajan sekä tämän liikekumppanien liikesalaisuudet salassa myös työsuhteen jälkeen.

Vaikka tällaista tietoa olisi haastava selvittää itse, liikesalaisuuksiin perehtynyt juristi pystyy vastaamaan tällaiseen kysymykseen vaivatta ja usein myös edullisesti. Tällaiseen kysymykseen saa itseasiassa kuka tahansa vastauksen alle kuudella kymmenellä eurolla. Tämän takia kyseessä ei ole liikesalaisuus.

2. Tiedolla on oltava taloudellista arvo elinkeinotoiminnassa

Liikesalaisuudella on oltava taloudellista arvoa (ns. salassapitointressi), jotta tietoa voidaan pitää liikesalaisuutena. Taloudellisen arvon on oltava seurausta nimenomaan siitä, että tieto on salaista.

Taloudellinen arvo voi ilmetä muun muassa tietämyksenä siitä, että tietty valmistusprosessi tai laite on kelvoton.

Käytännöstä tällaista negatiivista tietoa saadaan usein vahingossa sattuneiden epäonnistumisten kautta. Taloudellinen arvo syntyy siitä, että tällaisen tiedon haltija tietää, mitä ei pidä tehdä epäonnistuneen kehitystyön ansiosta.

Tällaista tietoa omaamaton kilpailija voi puolestaan päätyä maksamaan samat oppirahat kehitystyössä tietämättömyyttään.

Tällaisen negatiivisen tiedon arvo syntyy siitä tietämys epäonnistumisesta tuo todennäköisesti samalla tietämystä siitä, mitä pitää tehdä.

3. Tieto on suojattu kohtuullisin toimenpitein

Liikesalaisuus ei ole liikesalaisuus, ellei tiedon laillinen haltija ole ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon pitämiseksi tosiasiassa salassa. Kohtuullisilla toimenpiteillä tarkoitetaan fyysisiä, tietoteknisiä ja oikeudellisia suojatoimia.

Salausaste vaihtelee sen mukaan, miten arvokasta tieto on. Tässä on esimerkkejä suojatoimista, jolla tiedon tosiasiallista salassapitoa voidaan turvata:

  1. Fyysiset suojatoimet
    • Tietoa säilytetään lukituissa tiloissa.
    • Paperikopiot on tuhottava silppurilla.
  2. Tietotekniset suojatoimet
    • Laitteet on salattu.
    • Pääsy tietoihin on rajattu.
    • Tietoa lähetetään vain salattuja yhteyksiä käyttäen.
  3. Oikeudelliset suojatoimet
    • Tieto merkitään luottamukselliseksi.
    • Tietoa käsittelevät henkilöt ovat sitoutuneet salassapitosopimukseen tai heitä sitoo lakisääteinen salassapitovelvoite.
    • Havaittuihin loukkauksiin puututaan oikeudellisesti.

Miten epäonnistumisella voi lyödä rahoiksi?

Negatiivisella tiedolla on usein vain välillinen kaupallinen arvo. Tämä tarkoittaa sitä, että negatiivisen tiedon ilmaiseminen kilpailijalle toisi tälle perusteetonta etua liikesalaisuuden haltijan kustannuksella. Liikesalaisuuden haltija ei kuitenkaan saavuta liikesalaisuudella välitöntä kaupallista etua.

Negatiivinen tieto voi kääntyä positiiviseksi tiedoksi, koska erehdyksen kautta voi samalla saada tietämyksen siitä, että mikä toimii.

Tämän päivän epäonnistuminen voikin näyttäytyä huomenna välttämättömältä askeleelta kohti menestysreseptiä. Tällaisen menestysreseptin pohjalta kehitettyjä tuotteita voi myydä tai epäonnistumisen välttämisen keinoista voi rakentaa koulutuksen ennen kilpailijoita.

Keino välttää epäonnistuminen voi olla arvokas perusta uudelle tuotteelle tai palvelulle. Siksi mokakin voi olla liikesalaisuus, vaikka vahinko ei johtaisikaan suoraan penisilliinin tavoin syntyneeseen keksintöön.

Facebook
Twitter
LinkedIn
Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.