Salassapitosopimuksen sisältö – Onko sillä niin väliä?

Blogi » Salassapitosopimuksen sisältö – Onko sillä niin väliä?

Salassapitosopimuksen sisältö – Onko sillä niin väliä?

Salassapitosopimuksen sisältö

Salassapitosopimus (NDA) on yksi tyypillisimmistä liike-elämän sopimustyypeistä. Salassapitovelvoite liittyy tavalla tai toisella useimpiin liikesuhteisiin.

  1. Erillisiä ns. puhtaita salassapitosopimuksia tehdään tyypillisesti ennen liikeneuvottelujen aloittamista silloin, kun muuta sovittavaa ei vielä ole. Tällöin sopimuksen tarkoitus on yleensä sopia liikeneuvotteluiden aikana esiin tulleiden liikesalaisuuksien salassapidosta.

  1. Salassapitolauseke on puolestaan muun sopimuksen (esim. jälleenmyyntisopimuksen tai osakassopimuksen) osaksi otettu salassapitoehto. Salassapitolausekkeen tarkoitus on yleensä sopia sopimussuhteen (sekä sitä edeltäneiden neuvottelujen) aikana toisen tai molempien osapuolen luovuttamien liikesalaisuuksien salassapidosta.

Sopimusvapaus on laaja sen suhteen, miten salassapidosta sovitaan. Mikään ei estä esimerkiksi tekemästä erillistä salassapitosopimusta, joka on voimassa pääsopimusta edeltävistä neuvotteluista liikesuhteen loppuun asti. Näin usein toimitaankin.

Erillinen salassapitosopimus vs. salassapitolauseke

Periaatteessa salassapitovelvoitteen tehokkuuden kannalta ei ole merkitystä, onko salassapidosta sovittu erillisellä salassapitosopimuksella vai salassapitolausekkeella.

Käytännössä salassapitovelvoitteen toteuttamistapa täytyy ottaa huomioon, jotta ehto on tehokas.

Salassapitolauseketta tulkitaan osana muuta sopimusta. Tällöin salassapitovelvoite on huomioitava erityisesti vastuuvapauslauseketta laadittaessa, koska välillisten vahinkojen pois sulkeminen voi kaventaa merkittävästi vahingonkorvausta salassapidon rikkomuksesta.

Erityisen tärkeä on huomata, että erillinen salassapitosopimus voidaan korvata neuvottelujen tuloksena syntyneellä sopimuksella. Tällöin on syytä erityisesti varmistua siitä, että sopimukseen otettu salassapitolauseke on riittävän kattava.

Miksi ei kannata suhtautua hällä väliä -asenteella salassapitosopimuksen sisältöön?

Moni allekirjoittaa salassapitosopimuksen rutiininomaisesti liikeneuvotteluiden aluksi miettimättä juurikaan salassapitosopimuksen sisältöä.

Salassapitosopimuksessa tavoitellaan liikesalaisuuksien suojaamista. Jos luottamuksellisia tietoja luovuttaa ilman salassapitovelvoitetta, tieto voi menettää arvonsa liikesalaisuutena.

Kelvottomat salassapitosopimukset eivät välttämättä riitä pitämään liikesalaisuuksia salassa, koska ne eivät välttämättä kata kaikkea luovutettavaa tietoa.

Luottamuksellisen tiedon vastaanottajan kannalta on riski, että huomattavan suuri sopimussakko tai muu korvaus loukkauksesta voi raueta sopimusta tahattomastikin rikkovan maksettavaksi.

Salassapitosopimuksen velvoitteet voivat myös muodostua kohtuuttomiksi ylläpitää, jos salassapitovelvoitteen määräajat ovat pitkiä.

Salassapitosopimuksen soveltuvuus kannattaa tarkistaa juristilla, jos sopimuksella pyritään suojaamaan arvokkaita liikesalaisuuksia tai ehtojen merkitystä ei täysin itse ymmärrä.

Sopimuksen osapuolet – Yksipuolinen vai molemminpuolinen salassapitovelvoite

Salassapitovelvoite voi olla yksipuolinen, joka tarkoittaa, että salassapitovelvoite koskee vain toista sopimuksen osapuolta. Tällainen sopimus on tyypillinen tilanteissa, joissa vain toinen osapuolista luovuttaa liikesalaisuuksia.

Molemminpuolinen salassapitovelvoite tulee kysymykseen tilanteessa, jossa molemmat osapuolet luovuttavat ja vastaanottavat toistensa liikesalaisuuksia.

Liikesalaisuuden määritelmä

Salassapitosopimuksessa tulisi määritellä, mitä asioita pidetään liikesalaisuuksina tai muuten luottamuksellisina tietoina. Määritelmien tulisi kattaa kaikki sopimuksen puitteissa luovutettavat liikesalaisuudet. Salassa pidettävän tiedon vastaanottajalla on kuitenkin yleensä intressi rajoittaa sitä, mitä pidetään luottamuksellisena tietona.

Tyypillinen rajoitus liikesalaisuuden määritelmään on se, että liikesalaisuutena pidetään ainoastaan tietoa, joka on merkitty luottamukselliseksi. Tällöin ilman tällaista merkintää luovutetut tiedot eivät kuulu sopimuksen piiriin.

Salassa pidettävän tiedon luovuttajalla voi olla intressi määritellä liikesalaisuudet laajemmin niin, että määritelmä kattaa myös sellaiset tiedot, jotka vastaanottajan on tullut käsittää liikesalaisuudeksi ilman erillistä merkintääkin.

Salassapitovelvoite

Salassapitovelvoite pitää sisällään ilmaisukiellon eli velvoitteen olla ilmaisematta liikesalaisuutta ulkopuolisille tahoille.

Salassapitovelvoite ei kuitenkaan välttämättä rajoitu vain ilmaisuun. Salassapitovelvollisuus voi nimittäin pitää sisällään myös hyödyntämiskiellon.

Hyödyntämiskielto tarkoittaa sitä, ettei liikesalaisuuden vastaanottaja saa hyödyntää liikesalaisuutta omassa toiminnassa muuten kuin sopimuksessa määritellyllä tavalla.

Hyödyntämiskielolla tavoitellaan sitä, ettei liikesalaisuuden vastaanottaja voisi kilpailla tiedon luovuttaneen tahon kanssa. Esimerkiksi perustamalla samaan menetelmään perustuvan liiketoiminnan.

Salassapitovelvoitteen kesto

Salassapitovelvoitteen kesto voi olla eri pituinen kuin salassapitosopimuksen kesto. Riittävä salassapitovelvoitteen kesto riippuu siitä, minkälaisesta liikesalaisuudesta on kyse.

Arvokkaimmat liikesalaisuudet voi olla tarpeen suojata määrittelemättömäksi ajaksi. Tällaisia liikesalaisuuksia voi olla esimerkiksi valmistusreseptit. Tällainen salassapitovelvoite voi jatkua sopimuksen päättymisen jälkeen niin kauan kuin tieto on liikesalaisuus.

Salassapitovelvoitteen kesto tulee määritellä mahdollisimman järkevästi molempien osapuolten kannalta. Tiedon pysyminen salassa voidaan usein turvata myös muillakin keinoilla kuin vain salassapitovelvoitteen keston maksimoinnilla.

Yhtiön taloudelliset tiedot ovat esimerkiksi liikesalaisuuksia, jotka saattavat vanhentua varsin nopeasti. Jos luovutettavat tiedot koostuvat nopeasti vanhenevista tiedoista, salassapitovelvoitetta ei ole tarpeen ulottaa kovin kauas sopimuksen päättymisestä.

Liikesalaisuuksien käsittely

Liikesalaisuuksien vastaanottajalla voidaan asettaa vaatimuksia sen suhteen, miten luottamuksellisesti luovutettuja tietoja tulee käsitellä.

Yleensä sopimuksessa vaaditaan, että liikesalaisuuksien vastaanottajan tulee käsitellä luovuttajan liikesalaisuuksia vähintään yhtä huolellisesti kuin vastaanottaja käsittelee omia liikesalaisuuksiaan.

Tätä vaatimusta voi tehostaa vielä turvatoimiin liittyvillä vaatimuksilla. Sopimuksessa on vähintään syytä edellyttää samantasoisia turvatoimia kuin vastaanottaja käyttää omien tietojen suojaamiseen.

Liikesalaisuuden suojaamiseksi on järkevää rajoittaa henkilöpiiriä, joka pääsee käsiksi liikesalaisuuteen. Tämän takia salassapitosopimukseen voi ottaa kohdan, jonka mukaan liikesalaisuuksia saa luovuttaa ainoastaan sellaisille tiedon vastaanottajan henkilökuntaan kuuluville henkilöille, jotka tarvitsevat liikesalaisuutta.

Tätä vaatimusta kannattaa vielä täsmentää niin, että vastaanottajan tulee huolehtia, että henkilökunta on sitoutunut pitämään tiedon luottamuksellisena.

Olennainen osa liikesalaisuuden käsittelyn vaatimuksia on se, mitä tiedolle tapahtuu sopimuksen päättymisen jälkeen. Usein liikesalaisuuksia sisältävät asiakirjat tai muut aineistot tulee joko tuhota tai palauttaa sopimuksen päättymisen jälkeen tietyssä määräajassa.

Salassapitosopimuksen sopimussakko

Salassapitosopimuksissa sovitaan lähes aina sopimussakosta. Sopimussakko voi olla samanaikaisesti sekä korvauksen alaraja että vastuunrajoitusehto.

Suoraan sopimussakko ei muodosta kuitenkaan salassapitoloukkausvastuun ylärajaa. Mikäli vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, vastuunrajoitusehto ei päde.

Sopimussakon tarkoituksena on se, ettei loukatun osapuolen tarvitsisi näyttää toteen todellisen vahingon määrää. Pelkästään loukkauksen näyttäminen toteen olisi riittävä peruste, jotta sopimussakkoa voisi vaatia täysimääräisesti.

Sopimussakkolausekkeen muotoilussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, milloin sopimussakko laukeaa maksettavaksi. Usein sovitaan, että sopimussakkoa on maksettava jokaisesta rikkomuksesta erikseen.

Sopimussakon ei tarvitse poistaa välttämättä loukatun oikeutta vaatia sopimussakkoa korkeampaa vahingonkorvausta, jos loukattu pystyy näyttämään suuremman vahingon.

Salassapitosopimuksen merkitys riidanratkaisussa

Liikesopimusten riidanratkaisupaikaksi sovitaan usein välimiestuomioistuin ottamalla sopimukseen välityslauseke. Välityslauseke mahdollistaa salassapidon ulottamisen myös riidanratkaisuun.

Yleisissä tuomioistuimissakin on mahdollista salata käsittely liikesalaisuuksien osalta. Käsittely on tällöin julkista muilta osin, mutta julkisesti ei suoraan käsitellä liikesalaisuuksia.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *