Sopimusoikeus käsittää sopimuksen syntyyn, sitovuuteen ja suoritushäiriöihin liittyvän normiston.
Sopimusoikeudellinen sääntely perustuu pitkälti sopimusoikeudellisiin periaatteisiin. Pakottava lainsäädäntö rajoittaa tietyssä määrin sopimusvapautta. Lainsäädäntöön on otettu myös olettamasäännöksiä sen varalle, että osapuolet eivät ole sopimuksessa sopineet kaikesta.
Nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen unohtuu helposti. Koko sopimus voi jäädä vaille sitovuutta, jos sopimuksen tehneillä henkilöillä ei ole ollut riittävää edustusoikeutta. Aina ennen liikesopimuksen allekirjoitusta tulisikin tarkistaa
Osakassopimuksen sopimussakko on tyypillinen osakassopimukseen otettava ehto. Sopimussakosta sovitaan usein, koska osakassopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingonmäärää on vaikea osoittaa. Sopimussakko lankeaa osakassopimusta rikkovan maksettavaksi ilman, että
Salassapitosopimus (NDA) on yksi tyypillisimmistä liike-elämän sopimustyypeistä. Salassapitovelvoite liittyy tavalla tai toisella useimpiin liikesuhteisiin. Erillisiä ns. puhtaita salassapitosopimuksia tehdään tyypillisesti ennen liikeneuvottelujen aloittamista silloin, kun
Sopimus koostuu kahdesta toisiinsa liittyvästä oikeustoimesta. Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeussuhde.
Sopimuksen syntymistä on säännelty oikeustoimilain 1 luvussa. Yleisin sopimuksen syntymekanismi on ns. tarjous-vastaus-mekanismi. Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan saman sisältöinen hyväksyvä tahdonilmaisu. Käytännössä monet sopimuksen syntytavat eivät muistuta juurikaan tarjous-vastaus-mekanismia.
Lähtökohtaisesti sopimuksen syntymisessä muotovapaus on laaja. Tarjous ja siihen annettu hyväksy vastaus voivat olla kirjallisia, suullisia, hiljaisia eli konkludenttisia (esim. osapuolet ryhtyvät toimimaan tietyllä tavalla) tai tosiseikkoja (tahdonilmaisu osoitetaan käyttäytymisellä, esim. linja-autoon nouseminen).
Olennaista on, että tahdonilmaisun voi havaita jostakin ulkoisesta elementistä. Tahdonilmaisu voi syntyä myös neuvotteluiden tuloksena saavutettuna yhteisymmärryksenä.
Termin tarjous merkitys ei ole täysin sama kuin yleiskielessä. Yleiskielessä tarjouksina voidaan pitää mainoksia. Oikeuskirjallisuudessa kuitenkin mainoksia ei ole pidetty varsinaisesti tarjouksina vaan kehotuksina tehdä tarjouksia.
Eräissä tapauksissa sopimuksen syntyminen edellyttää sopimus- tai kauppatavassa taikka lainsäädännössä asetetun muotovaatimuksen täyttämistä.
Sopimus- tai kauppatavassa voidaan määritellä oikeustoimilain mukaista menettelystä poikkeava tapa sopimuksen syntymiseen. Sopimuksen syntymisen edellytykseksi voidaan asettaa esimerkiksi osapuolten allekirjoitus.
Lainsäädännössä voidaan vaatia tietyn muotovaatimuksen noudattamista sopimuksen syntymisen edellytyksenä. Esimerkiksi avioehtosopimus tulee voimaan vasta osapuolen ja todistajien allekirjoitusten sekä rekisteröinnin jälkeen.
Lähtökohtaisesti sopimusoikeudessa noudatetaan pacta sunt servanda -periaatetta eli sopimukset on pidettävä. Sopimuksen muuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tämän takia sen kaikkien osapuolten suostumusta.
Joskus sopimukseen on kirjattu edellytykset, miten sopimusta voidaan muuttaa ilman kaikkien osapuolten suostumusta. Tällöinkin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä osapuolet ovat hyväksyneet, että sopimusta voidaan tietyin edellytyksin muuttaa ilman osapuolten suostumusta.
Viranomainen voi jälkikäteen muuttaa sopimusta tietyissä tilanteissa myös ilman kaikkien osapuolten suostumusta lain nojalla. Tällainen tilanne on käsillä silloin, kun sopimusehto todetaan kohtuuttomaksi. Tällöin sopimusta on mahdollista sovitella.
Sopimuksen sovittelu voi perustua erityislakiin (esim. kuluttajansuojalaki) tai oikeustoimilain 36 §:ään, joka on sopimuksen sovittelun yleislauseke.
Kohtuuton sopimusehto voi koskea esimerkiksi hintaa. Lähtökohtaisesti sopimuksissa on laaja sisältövapaus, mutta tuomioistuimella on mahdollisuus muuttaa kohtuutottamaksi katsomaansa sopimusta yleensä heikomman osapuolen eduksi.
Sopimukset voidaan jakaa kertasopimuksiin ja kestosopimuksiin.
Sopimuksen purkaminen on mahdollista sopimusrikkomuksen perusteella. Jos toinen osapuoli ei noudata sopimusta, on toisella osapuolella mahdollisuus vaatia sopimuksen purkamista. Aivan vähäiset sopimusrikkomukset eivät kuitenkaan oikeuta sopimuksen purkamiseen.
Sopimuksen mukaisen suorituksen virhe tai viivästyminen ovat tyypillisiä suoritushäiriöitä. Sopimuksen osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla ratkeaa valtaosa suoritushäiriöistä.
Jotta sopimusrikkomuksen kohteeksi joutuneen osapuolella on mahdollista saada hyvitystä sopimusrikkomuksesta, lähtökohtaisesti kahden seuraavan edellytyksen on täyttyvä.
|
Sopimuksen tarkistus on tarkoitettu hyväksymistä vaille valmiiden sopimusten tarkistamiseen piilotettujen vastuiden varalta. Jos sopimus on vielä luonnosasteella, valitse “Luonnoksesta sopimukseksi” -palvelu.
| Sopimusluonnoksesta 1–4 sivun laajuinen sopimus – 580 € |
|
| Sopimusluonnoksesta 5–10 sivun laajuinen sopimus – 850 € |
|
| Sopimusluonnoksesta 10–15 sivun laajuinen sopimus – 1300 € |
|
| Räätälöity sopimus – 740 € n. 4 sivua |
|
| Räätälöity sopimus – 1860 € n. 10 sivua |
|
| Räätälöity sopimus – 2600 € n. 15 sivua |
|
| Salassapitosopimus |
|
| Lisenssisopimus |
|
| Yhteistyösopimus |
|
Lekantti on sopimusoikeuteen erikoistunut lakiasiaintoimisto, joka ratkaisee laaja-alaisesti kauppa- ja työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Harjoitamme asianajoa koko Suomen kattavasti.
Verkkosivuilla oleva aineisto on yleisluonteista, eikä sitä ole pyritty sovittamaan erityisesti minkään luonnollisen henkilön tai yhteisön tarpeisiin. Sisällön perusteella ei pidä tehdä oikeudellisia toimenpiteitä.
Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.
