Työehtosopimus on sopimus, jonka yksi tai useampi työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Työehtosopimukset määrittelevät työehtoja laajemmin kuin laki. Ne voivat koskea esimerkiksi palkkoja, työaikaa, lomia, työsuhteen kestoa ja muita työsuhteen ehtoja.
Työehtosopimukset tehdään yleensä työnantajien järjestön ja työntekijäjärjestön kesken alakohtaisista työehdoista. Yleensä työehtosopimuksissa määrätään vähimmäispalkoista, lomista, työajoista, lomarahoista ja muista eduista.
Työehtosopimuksen valintaan vaikuttavat 1) työntekijän ammatti ja 2) työnantajan toimiala.
Työehtosopimukset voivat olla joskus päällekkäisiä niin, että työnantajalla on mahdollisuus valita useista eri työehtosopimuksista. Monialayrityksillä voi olla käytössä useita erilaisia työehtosopimuksia samanaikaisesti.
Käytännössä työehtosopimuksen vaihtaminen ei kuitenkaan välttämättä ole niin yksinkertaista kuin se voi lainsäädännön näkökulmasta näyttää. Työntekijäyhdistyksillä on mahdollista vastustaa työehtosopimuksen vaihtamista lakoilla tai muilla työtaistelutoimenpiteillä.
Työehtosopimuksen vaihdosta oli kyse Postin vuoden 2019 lopun suunnitelmissa siirtää lajittelijoita edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n työehtosopimuksen piirissä olleet työt edullisemman Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.
Lopulta Posti joutui taipumaan ja pääministeri menetti eduskunnan luottamuksen Posti-kohun seurauksena.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään sen, mitkä valtakunnalliset työehtosopimukset ovat yleissitovia.
Yleissitova työehtosopimus koskee myös työnantajia, jotka eivät kuulu työnantajajärjestöön. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä (Työsopimuslaki 2:7.2).
Kaikilla aloilla ei ole ollenkaan työehtosopimusta. Tällöin työsuhteen ehdot määräytyvät työoikeudellisen lainsäädännön ja työsopimuksen perusteella. Työsopimuksen lisäksi vakiintuneet käytännöt voivat olla osa sopimuskokonaisuutta.
Keskustelu paikallisesta sopimisesta liittyy siihen, että työehtosopimuksilla alan järjestöjen kesken asioiden sopiminen on koettu erityisesti työnantajapuolella vanhanaikaiseksi ja jäykäksi malliksi. Työntekijäliitot ovat usein suostuneet neuvottelemaan työehtosopimuksen yrityskohtaisesti, mutta vastusta on herättänyt erityisesti ajatus eri toimialoja koskevista erillisistä työehtosopimuksista.
Paperiliiton järjestämä vuoden 2022 alun työnseisaus eli lakko UPM:n tehtailla, johtui nimenomaan siitä, ettei toimialakohtaisista työehtosopimuksista päästy sopuun.