Lekantti

LEKANTTI

Riidanratkaisu

Riidanratkaisussa pyrimme löytämään asiakkaamme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. Valtaosan ajamistamme riita-asioista saamme sovittua. Mikäli sovinnollista ratkaisua ei saavuteta neuvotteluilla, ajamme asiaa tuomioistuimessa tai vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenetelmissä.

Lekantti Neuvonantaja

Hoitamamme riita-asiat

Hoidamme jatkuvasti erityyppisiä riita-asioita. Valtaosassa hoitamistamme riita-asioissa on kyse ollut sopimussuhteen erimielisyydestä (mm. kauppasopimus, lisenssisopimus, vuokrasopimus, työsopimus, osakassopimus tai it-sopimus). Riita-asiat usein kulminoituvat kysymykseen rahasta. Riidan taustalla voi olla kuitenkin muutakin kuin erimielisyys rahallisesta korvauksesta. 

Keskeinen sääntely

  • Yleislaki: Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4)
  • Välitysmenettely: Laki välimiesmenettelystä (967/1992)
  • Sovittelu: Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011)
  • Asiamies: Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011) ja laki asianajajista (1958/496)
  • Oikeusapu: Oikeusapulaki (257/2002)
  • Markkinaoikeus: Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa 100/2013
  • Kuluttajariitalautakunta: Laki kuluttajariitalautakunnasta (8/2007)
  • Määräajat: Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930)
  • Ulosotto: Ulosottolaki (37/1895)

Riidan osapuolet – Kantaja ja vastaaja

Riidan osapuolten juridiset nimitykset ovat kantaja ja vastaaja. Kantaja on asianosainen, joka on pannut riita-asian vireille tuomioistuimessa. Vastaaja on puolestaan asianosainen, jota vastaan oikeutta käydään. Riidassa on tyypillistä, että molemmilla osapuolilla on vaatimuksia toisiaan kohtaan. Vastaaja voi vastata kantajan esittämään kanteeseen vastakanteella.

Kelpoisuusehdot täyttävä asiamies

Riitatilanteissa on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein vastapuolen asiamies kehottaa olemaan yhteydessä omaan asianajajaan tai oikeudelliseen neuvonantajaan. Mikäli asia etenee tuomioistuimeen, tuomioistuin voi ilmoittaa, että “voitte valtuuttaa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot täyttävän asiamiehen edustamaan itseänne.”

Kenen tahansa lakimiehen puoleen kääntyminen ei ole mahdollista, mikäli haluat lakimiehen pystyvän hoitamaan riidan loppuun asti tarvittaessa tuomioistuimessa. Lakimiehen on täytettävä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot. Käytännössä tämä tarkoittaa asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Yksityisen asiamiehen tulisi löytyä siis joko asianajajaluettelosta tai oikeudenkäyntiavustajaluettelosta.

Asiamies pystyy edustamaan oikeudessa ilman asianosaisen läsnäoloa. Asianosaisen rooli riita-asiassa on tällöin toimittaa tarvittava materiaali asiamiehelle, osallistua tarvittaessa todistajana pääkäsittelyyn ja tehdä viime kädessä asiaan liittyvät päätökset. Asiamies huolehtii istuntoihin osallistumisesta ja kirjallisen aineiston toimittamisesta tuomioistuimeen määräajassa.

Asiamiehen valtuuttaminen kannattaa yleensä tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun vastapuoli ottaa oman lakimiehen ajamaan asiaa. Ilman asiamiestä tuomioistuimeen ei kannata lähettää kirjelmiä. Prosessioikeudelliset säännöt voi johtaa muuten siihen, että asiassa menetetään oikeus vedota johonkin ratkaisevaan seikkaan. Oikeudenkäyntiin liittyy mm. kanteenmuutoskielto. Lisäksi ensimmäistä kertaa asiassa puhevaltaa käytettäessä on tehtävä valtaosa prosessiväitteistä.

Asiamiehen voi valtuuttaa kuitenkin hoitamaan asiaa myös kesken prosessin tai vasta muutoksenhakuvaiheessa. Asiamiehen mahdollisuudet päästä asianosaisen kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun on kuitenkin tällöin rajalliset.

Asiamiehestä saa myös luopua kesken prosessin tai vaihtaa asiamiestä. Asiamiehen vaihdot ovat tyypillisiä tilanteissa, joissa perintäyhtiö on toiminut asiamiehenä velkomusasiassa, jonka vastapuoli on riitauttanut. Tällöin asianosaisen usein täytyy valita asiamies, joka täyttää kelpoisuusehdot riita-asioissa. Asiamiehen vaihdot voivat tulla kysymykseen myös tilanteessa, jossa asiamiehen ja asianosaisen yhteistyö ei suju.

Asiamiehen vaihtaminen on periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä siihen liittyy ongelmia. Vakuutusyhtiö ei esimerkiksi hyväksy tyypillisesti oikeusturvavakuutuksen korvattaviksi kuluiksi sellaisia kuluja, jotka johtuvat siitä, että uusi asiamies on joutunut perehtymään asiaan. Vastaavasti tällaisia kuluja ei voi yleensä saada vastapuolelta korvauksena.

Riidan ennaltaehkäisy ja riidanratkaisu neuvottelemalla

Moni kallis riita olisi ollut vältettävissä, jos sopimukset olisi laadittu paremmin tai jos riskiin olisi paremmin varauduttu. Riitatilanteiden kehittymisen välttäminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista, vaikka toimisi huolellisesti.

Väärinkäsitykset, mokat ja loukkaavat teot synnyttävät tyypillisesti otollisen ympäristön erimielisyyden puhkeamiseen.

Ota avuksesi riidanratkaisun ammattilainen

Liikesalaisuuden rikkominen
Liikesalaisuudet
Niko Puranen

Liikesalaisuuden rikkominen

Liikesalaisuuden rikkomisesta on kyse tilanteesta, jossa salassapitovelvollinen oikeudettomasti ilmaisee tai hyödyntää liikesalaisuuden alaista tietoa tai jokin henkilö oikeudettomasti hankkii liikesalaisuuden. Salassapitovelvollisuus voi perustua suoraan lakiin

Lue lisää »
Osakassopimuksen sopimussakko
Osakeyhtiö
Niko Puranen

Osakassopimuksen sopimussakko ja sen tulkinta

Osakassopimuksen sopimussakko on tyypillinen osakassopimukseen otettava ehto. Sopimussakosta sovitaan usein, koska osakassopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingonmäärää on vaikea osoittaa. Sopimussakko lankeaa osakassopimusta rikkovan maksettavaksi ilman, että

Lue lisää »

Tekijänoikeuden loukkaaja on velvollinen maksamaan kohtuullisen hyvityksen sekä korvauksen muusta vahingosta. Loukkauksen ei tarvitse olla tahallinen, jotta hyvitysvelvollisuus syntyy. 

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko vaatimus kohdistettu oikeaan loukkaajaan?
  • Onko tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttö ollut sallittua lisenssin perusteella?
  • Mikä on kohtuullinen korvaus loukkauksesta oikeuskäytännön valossa?
  • Onko teoksen käyttö ollut sallittua tekijänoikeuden rajoituksen tai poikkeuksen perusteella? (esim. sitaatti)
  • Onko loukkauksesta riittävästi todisteita?
  • Ylittääkö teos teoskynnyksen?

Tavaran kauppaan liittyvät erilaiset viivästys- ja virhetilanteet ovat yleisiä, mutta yleensä ne ratkeavat osapuolten välisillä neuvotteluilla. Tavaran virheen huomatessa on tärkeintä reklamoida virheestä mahdollisimman nopeasti, jotta oikeus vedota virheeseen ei raukea. Korvausvaatimuksen voi esittää myöhemmin, kun kustannusarvio on selvillä.

Juristin puoleen kannattaa kääntyä, jos virheen hyvittämisestä ei päästä osapuolten neuvotteluilla tulokseen. Juristi tuo neuvotteluihin oikeudellisesti perustellun näkökulman, joka yleensä edistää sovintoon pääsyä. Tarvittaessa asia on mahdollista ratkaista tuomioistuimessa tai muussa riidanratkaisun menettelyssä.

Oikeudellisesti merkityksellisiä kysymyksiä ovat:

  • Onko virhe ollut tavarassa jo myyntihetkellä vai onko se aiheutunut ostajan toiminnan seurauksena?
  • Milloin vaaranvastuu on siirtynyt?
  • Vastaako tavaran kunto sopimusta ja muita ennen kauppaa annettuja tietoja?
  • Onko kyse kuluttajakaupasta?
  • Onko tavara tarkastettu ennen kauppaa?
  • Mitkä ovat seuraamukset virhe- ja viivästystilanteissa?
  • Kattaako vastuu välittömät ja välilliset vahingot?

Varaa maksuton tilannekartoitus

Voit kysyä maksutta juristin tilannearviota. Ensimmäinen yhteydenotto asiassa on maksuton. Yhteydenoton jälkeen saat tietää, kannattaako asiassa turvautua juristiin ja mitä se maksaa.

Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.