Riidanratkaisu tarkoittaa erimielisyyksien selvittämistä joko neuvotteluin, sovintomenettelyin tai tarvittaessa oikeusteitse. Juristin rooli on löytää käytännöllinen, oikeudellisesti kestävä ja asiakkaan kannalta paras saavutettavissa oleva ratkaisu mahdollisimman tehokkaasti.
Sopimussuhteissa ja muussa kanssakäymisessä voi syntyä tilanteita, joissa osapuolet ajautuvat erimielisyyteen. Aina riita ei tarkoita katkeraa vastakkainasettelua. Usein kyse on epäselvästä oikeustilasta, tulkintaerosta tai muuttuneista olosuhteista.
Riidan taustalla on usein sopimuksen suoritushäiriöitä, taloudellisia menetyksiä, vääryyskokemuksia, väärinkäsityksiä, henkilökohtaisia loukkauksia ja hallitsemattomia riskejä. Riidan siemen voi joskus itää pitkiä aikoja ennen kuin konflikti tulee esiin. Erimielisyys voi tulla myös täytenä yllätyksenä molemmille osapuolille, kun sopimuksen kohteesta tai toisen suorituksesta paljastuu virhe.
Oikeudellisissa riidoissa vaaditaan yleensä toisen osapuolen kärsimien taloudellisten menetysten korvaamista. Kyse voi olla vaatimuksesta velvoittaa toinen osapuoli suorittamaan esimerkiksi sopimussakko, hinnanalennus, vahingonkorvaus, perusteettoman edunpalautus tai hyvitys.
Riitatilanteissa päätöksentekoa ohjaa usein merkittävällä tavalla tunteet. Tunteiden vallassa riidan toinen osapuoli saattaa ottaa hallitsemattomia riskejä, kokea henkilökohtaisena loukkauksena vastapuolen ilmaisut ja pyrkiä kostamaan loukkauksen.
Juridiikan ammattilainen osaa katsoa riitaa objektiivisesti ja pyrkii löytämään tilanteeseen optimaalisen ratkaisun. Ratkaisun löytäminen vaatii usein oikeudellista osaamista, harkintaa ja taitoa erottaa olennaiset asiat epäolennaisista.
Mistä riidasta on juridisesti kyse? Mitkä ovat riidan taustat ja osapuolten intressit? Millainen on kunkin osapuolen oikeudellinen asema? Mikä on paras mahdollinen ratkaisu mahdollisimman pienillä kustannuksilla?
Konfliktianalyysi on riitatilanteen kriittinen, analyyttinen ja realistinen tapausarviointi. Sen tarkoitus on selvittää, miten riitatilanne kannattaa ratkaista.
Diagnoosi sisältää 9 vaihetta:
Käytännössä konfliktidiagnoosissa juristi tarkastelee osapuolten asiassa esittämiä todisteita, mahdollisuuksia hankkia lisäselvityksiä ja asiaan soveltuvia oikeudellisia normeja. Näiden perusteella juristi laatii toimintasuosituksen riitatilanteen ratkaisemiseksi. Tavoitteena on selvittää eri vaihtoehtojen riskit, kustannukset ja ennakoidut lopputulokset.
Valtaosassa hoitamistamme riita-asioissa on kyse ollut sopimussuhteen erimielisyydestä (mm. kauppasopimus, lisenssisopimus, vuokrasopimus, työsopimus, osakassopimus tai it-sopimus). Riita-asiat usein kulminoituvat kysymykseen rahasta. Riidan taustalla voi olla kuitenkin muutakin kuin erimielisyys rahallisesta korvauksesta.
Osakeyhtiön osakkaiden väliset riidat ovat usein monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii juridista asiantuntemusta. Tyypillisesti osakasriidoissa on kyse osakassopimuksen tulkintaeroista, päätöksenteon erimielisyyksistä, lunastuksesta tai yhdenvertaisuuden loukkauksista. Riidan eskaloituessa se voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön toimintaan ja osakkaiden välisiin suhteisiin.
Autoriita yleensä syntyy myyjän ja ostajan olleessa erimielisiä, kenen vastuulle autossa kaupan jälkeen ilmennyt vika kuuluu ja millaiseen hyvitykseen ostaja on oikeutettu. Riita voi saada alkunsa myös muusta autokauppaan liittyvästä ongelmasta esimerkiksi siitä, ettei auton myyjä ole ollut auton omistaja.
Vuokrasuhteen riidat voivat olla monimutkaisia sekä kuormittavia vuokralaiselle ja vuokranantajalle. Riitaisuus vuokrasuhteessa voi syntyä monista eri syistä. Tyypillisesti kyse on vuokranmaksun laiminlyönnistä, asunnon kuntoon liittyvistä kiistoista tai vuokrasopimuksen tulkintaeroista.
Työsuhteen päättyminen on usein herkkä ja monimutkainen tilanne, joka johtaa herkästi erimielisyyksiin työnantajan ja työntekijän välillä. Näissä tilanteissa asiantunteva apu auttaa puolustamaan oikeuksiasi ja tiedostamaan velvollisuutesi.
Tekijänoikeusriidoissavoi olla kyse lisenssisopimuksen ehtojen rikkomisesta tai suojatun teoksen käyttämisestä ilman lupaa tekijänoikeutta loukkaavalla tavalla. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus saada kohtuullinen hyvitys loukkauksesta loukkaajan tuottamuksesta riippumatta. Hyvityksen lisäksi tekijänoikeuden haltija voi vaatia korvausta kaikesta muustakin menetyksestä mukaan lukien asianajokulut.
Reklamaatio eli virheilmoitus tarkoittaa sitä, että osapuoli ilmoittaa toiselle sopimusosapuolelle havaitsemastaan virheestä tai muusta sopimusrikkomuksesta. Sopimusrikkomuksen kohteeksi joutuneen osapuolen on tehtävä ilmoitus kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe tai laiminlyönti. Mikäli reklamaatiota ei tehdä ajoissa, voi oikeus vedota sopimusrikkomukseen heikentyä tai jopa raueta kokonaan.
Pelkkä virheilmoitus ei kuitenkaan riitä. Reklamaation lisäksi on esitettävä myös yksilöidyt vaatimukset, jotka perustuvat kyseiseen sopimusrikkomukseen. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi hinnanalennus, uusi toimitus, korjaus, vahingonkorvaus, sopimussakko tai sopimuksen purku. Myös vaatimusten esittämisen tulee tapahtua määräajassa, jotta oikeus niihin säilyy.
Selkeä, ajoissa tehty reklamaatio ja vaatimusten ilmoittaminen ovat keskeisiä sopimusoikeudellisia toimia, jotka vaikuttavat ratkaisevasti oikeussuojaan riitatilanteessa.
Sovintoneuvotteluiden tavoitteena on ratkaista osapuolten välinen riitaisuus vapaaehtoisesti ja ilman oikeudenkäyntiä. Neuvotteluissa pyritään löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, joka säästää aikaa, kustannuksia ja henkisiä resursseja verrattuna oikeudenkäyntiin.
Sovintoneuvottelut käydään käytännössä lähes aina ennen kuin riita-asia viedään tuomioistuimen käsiteltäväksi. Osapuolet voivat ensin itse pyrkiä neuvottelemaan sovintoa. Viimeistään sovintoneuvotteluita käydään, kun osapuolet kääntyvät juristin puoleen. Tällöin sovintoneuvotteluja käydään asiamiesten avustuksella.
Neuvottelujen aikana voidaan esittää vaatimuksia, vastatarjouksia ja tarkentaa näkemyksiä oikeudellisista ja tosiseikallisista kysymyksistä.
Hyvin valmistellut ja avoimesti käydyt sovintoneuvottelut voivat usein johtaa pysyvään ratkaisuun ja estää konfliktin syvenemisen.
Riidan osapuolet voivat pääsääntöisesti ratkaista erimielisyytensä valitsemallaan tavalla ja menettelyssä. Vaihtoehtoiset riidanratkaisumenettelyt tarjoavat joustavan ja usein nopeamman sekä kustannustehokkaamman tavan ratkaista riita verrattuna perinteiseen oikeudenkäyntiin.
Sovittelu on yleisin vaihtoehtoinen riidanratkaisumenettely. Sovittelussa puolueeton kolmas osapuoli avustaa osapuolia löytämään ratkaisun, johon molemmat voivat sitoutua. Sovittelu voi olla joko tuomioistuinsovittelua tai yksityistä sovittelua.
Sovittelussa säilytetään osapuolten päätösvalta: ratkaisuun ei määrätä, vaan osapuolet tekevät itse sovintoon johtavan päätöksen. Sovitteluratkaisu voidaan haluttaessa vahvistaa tuomioistuimessa, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen samalla tavoin kuin tuomiosta.
Sovittelun lisäksi riidanratkaisussa voidaan hyödyntää myös muita vaihtoehtoisia menettelyitä. Yksi tällainen on kuluttajariitalautakunta, joka käsittelee kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä riitoja maksuttomasti ja ilman tuomioistuinkäsittelyä. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksia, joiden noudattamisaste on korkea niiden suorasta täytäntöönpanokelpoisuuden puuttumisesta huolimatta.
Mikäli sopimukseen on sisällytetty välityslauseke, mahdolliset sopimusta koskevat riidat on ratkaistava sen mukaisesti välimiesmenettelyssä. Tällöin riitaa ei voida viedä yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaan se käsitellään yksityisessä, osapuolten sopimassa välimiesmenettelyssä.
Välimiesmenettely on luottamuksellinen ja usein nopeampi riidanratkaisukeino verrattuna perinteiseen oikeudenkäyntiin. Välitystuomio on sitova ja täytäntöönpanokelpoinen samalla tavoin kuin lainvoimainen tuomio. Menettelyä käytetään erityisesti liike-elämässä, ja se soveltuu tilanteisiin, joissa osapuolet haluavat varmistaa tehokkaan ja yksityisen ratkaisun mahdollisiin sopimusriitoihin.
Haastehakemuksella kantaja saattaa riita-asian vireille tuomioistuimessa. Hakemus toimitetaan toimivaltaisen käräjäoikeuden kansliaan, ja sen tulee sisältää vaatimukset, niiden perusteet sekä tarvittavat asiakirjat.
Hyvän oikeudenkäyntitavan mukaista on, että kantaja toimittaa haastehakemuksen tiedoksi myös vastapuolen asiamiehelle, mikäli sellainen on tiedossa. Varsinaisesta haasteen toimittamisesta vastaajalle huolehtii kuitenkin tuomioistuin, joka lähettää haasteen ja liiteasiakirjat vastaajalle prosessisäännösten mukaisesti.
Saatuaan haasteen vastaajalla on oikeus esittää kantajan vaatimuksiin oma näkemyksensä toimittamalla tuomioistuimelle kirjallinen vastine. Vastineessa vastaajan tulee ottaa kantaa kantajan esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin sekä esittää omat mahdolliset todisteensa ja oikeudelliset perustelunsa. Vastine on toimitettava tuomioistuimen määräämässä määräajassa.
Vastineen yhteydessä vastaaja voi halutessaan esittää myös vastakanteen, jos hänellä on kantajaa kohtaan oma, samaan oikeussuhteeseen liittyvä vaade. Vastakanne käsitellään pääsäännön mukaan samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa, mikä tehostaa asian käsittelyä ja estää ristiriitaiset tuomiot.
Oikeudenkäynnin valmisteluvaihe on keskeinen osa riita-asian käsittelyä ja sen tarkoituksena on selkeyttää riidan kohde, määritellä osapuolten vaatimukset ja perusteet sekä kartoittaa mahdollisuudet sovintoon. Valmisteluvaiheessa tuomioistuin pyrkii varmistamaan, että asia voidaan ratkaista mahdollisimman tehokkaasti ja ilman tarpeetonta viivytystä pääkäsittelyssä.
Valmistelu voi tapahtua kirjallisesti, suullisesti tai näiden yhdistelmänä. Osapuolet voivat täydentää ja täsmentää vaatimuksiaan, esittää todisteita ja tuoda esiin oikeudellisia arvioita. Tuomioistuin ohjaa menettelyä ja voi antaa prosessinjohdollisia määräyksiä, kuten kehottaa osapuolia täsmentämään kannanottojaan tai toimittamaan puuttuvia asiakirjoja.
Usein valmisteluvaiheessa pidetään myös valmisteluistunto, jossa tuomari ja osapuolet tai heidän asiamiehensä käyvät läpi asian keskeiset kysymykset, arvioivat mahdollisuutta sovintoon ja valmistelevat asian pääkäsittelyä varten.
Oikeudenkäynnin pääkäsittely on riita-asian ratkaisemisen varsinainen ydinvaihe, jossa asia käsitellään suullisesti tuomioistuimessa. Pääkäsittelyssä osapuolet esittävät vaatimuksensa, oikeudelliset perustelunsa sekä kaikki todisteensa tuomareille.
Pääkäsittely alkaa alkukeskustelulla. Alkukeskustelun aluksi tuomari selostaa, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Tämän jälkeen on vuorossa osapuolten asianesittelyt.
Alkukeskustelun päätyttyä siirrytään todisteluun, joka sisältää kirjallisten todisteiden läpikäynnin sekä todistajien ja asiantuntijoiden kuulemisen.
Todistelua seuraa loppukeskustelu, jossa osapuolilla on tilaisuus esittää loppulausunnot, joissa tiivistetään keskeiset oikeudelliset ja tosiseikalliset argumentit.
Tuomioistuin tekee ratkaisunsa pääkäsittelyssä esitetyn aineiston perusteella. Suullisuusperiaatteen mukaisesti ratkaisu voi perustua vain siihen, mitä pääkäsittelyssä on esitetty ja tullut tuomioistuimen tietoon.
Pääkäsittelyn lopussa tuomioistuin joko ilmoittaa tuomion antamisajankohdan tai julistaa sen heti.
Tuomion täytäntöönpanolla tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen ratkaisemassa asiassa määrätyt velvoitteet pannaan käytännössä täytäntöön. Täytäntöönpanosta ei huolehdi tuomioistuin, vaan voittaneen osapuolen on itse ryhdyttävä toimiin tuomion toteuttamiseksi.
Mikäli vastapuoli ei noudata tuomiota vapaaehtoisesti, asianosainen voi hakea täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta. Esimerkiksi rahavelan osalta tämä tarkoittaa ulosoton hakemista, jolloin velallisen omaisuutta tai tuloja voidaan ulosmitata tuomion perusteella.
Tuomion jälkeen osapuolilla on myös mahdollisuus toteuttaa erilaisia jälkitoimenpiteitä, kuten:
Voit kysyä maksutta juristin tilannearviota. Ensimmäinen yhteydenotto asiassa on maksuton. Yhteydenoton jälkeen saat tietää, kannattaako asiassa turvautua juristiin ja mitä se maksaa.
Lekantti on sopimusoikeuteen erikoistunut lakiasiaintoimisto, joka ratkaisee laaja-alaisesti kauppa- ja työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Harjoitamme asianajoa koko Suomen kattavasti.
Verkkosivuilla oleva aineisto on yleisluonteista, eikä sitä ole pyritty sovittamaan erityisesti minkään luonnollisen henkilön tai yhteisön tarpeisiin. Sisällön perusteella ei pidä tehdä oikeudellisia toimenpiteitä.
Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.
