Riidanratkaisu

Riidanratkaisussa pyrimme löytämään asiakkaamme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun. Valtaosan ajamistamme riita-asioista saamme sovittua. Mikäli sovinnollista ratkaisua ei saavuteta neuvotteluilla, ajamme asiaa tuomioistuimessa tai vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenetelmissä.

Riidanratkaisu

Hoitamamme riita-asiat

Hoidamme jatkuvasti erityyppisiä riita-asioita. Valtaosassa hoitamistamme riita-asioissa on kyse ollut sopimussuhteen erimielisyydestä (mm. kauppasopimus, lisenssisopimus, vuokrasopimus, työsopimus, osakassopimus tai it-sopimus). Riita-asiat usein kulminoituvat kysymykseen rahasta. Riidan taustalla voi olla kuitenkin muutakin kuin erimielisyys rahallisesta korvauksesta. 

Keskeinen sääntely

  • Yleislaki: Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4)
  • Välitysmenettely: Laki välimiesmenettelystä (967/1992)
  • Sovittelu: Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011)
  • Asiamies: Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011) ja laki asianajajista (1958/496)
  • Oikeusapu: Oikeusapulaki (257/2002)
  • Markkinaoikeus: Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa 100/2013
  • Kuluttajariitalautakunta: Laki kuluttajariitalautakunnasta (8/2007)
  • Määräajat: Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930)
  • Ulosotto: Ulosottolaki (37/1895)

Riidan osapuolet – Kantaja ja vastaaja

Riidan osapuolten juridiset nimitykset ovat kantaja ja vastaaja. Kantaja on asianosainen, joka on pannut riita-asian vireille tuomioistuimessa. Vastaaja on puolestaan asianosainen, jota vastaan oikeutta käydään. Riidassa on tyypillistä, että molemmilla osapuolilla on vaatimuksia toisiaan kohtaan. Vastaaja voi vastata kantajan esittämään kanteeseen vastakanteella.

Kelpoisuusehdot täyttävä asiamies

Riitatilanteissa on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein vastapuolen asiamies kehottaa olemaan yhteydessä omaan asianajajaan tai oikeudelliseen neuvonantajaan. Mikäli asia etenee tuomioistuimeen, tuomioistuin voi ilmoittaa, että “voitte valtuuttaa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot täyttävän asiamiehen edustamaan itseänne.”

Kenen tahansa lakimiehen puoleen kääntyminen ei ole mahdollista, mikäli haluat lakimiehen pystyvän hoitamaan riidan loppuun asti tarvittaessa tuomioistuimessa. Lakimiehen on täytettävä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot. Käytännössä tämä tarkoittaa asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Yksityisen asiamiehen tulisi löytyä siis joko asianajajaluettelosta tai oikeudenkäyntiavustajaluettelosta.

Asiamies pystyy edustamaan oikeudessa ilman asianosaisen läsnäoloa. Asianosaisen rooli riita-asiassa on tällöin toimittaa tarvittava materiaali asiamiehelle, osallistua tarvittaessa todistajana pääkäsittelyyn ja tehdä viime kädessä asiaan liittyvät päätökset. Asiamies huolehtii istuntoihin osallistumisesta ja kirjallisen aineiston toimittamisesta tuomioistuimeen määräajassa.

Asiamiehen valtuuttaminen kannattaa yleensä tehdä viimeistään siinä vaiheessa, kun vastapuoli ottaa oman lakimiehen ajamaan asiaa. Ilman asiamiestä tuomioistuimeen ei kannata lähettää kirjelmiä. Prosessioikeudelliset säännöt voi johtaa muuten siihen, että asiassa menetetään oikeus vedota johonkin ratkaisevaan seikkaan. Oikeudenkäyntiin liittyy mm. kanteenmuutoskielto. Lisäksi ensimmäistä kertaa asiassa puhevaltaa käytettäessä on tehtävä valtaosa prosessiväitteistä.

Asiamiehen voi valtuuttaa kuitenkin hoitamaan asiaa myös kesken prosessin tai vasta muutoksenhakuvaiheessa. Asiamiehen mahdollisuudet päästä asianosaisen kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun on kuitenkin tällöin rajalliset.

Asiamiehestä saa myös luopua kesken prosessin tai vaihtaa asiamiestä. Asiamiehen vaihdot ovat tyypillisiä tilanteissa, joissa perintäyhtiö on toiminut asiamiehenä velkomusasiassa, jonka vastapuoli on riitauttanut. Tällöin asianosaisen usein täytyy valita asiamies, joka täyttää kelpoisuusehdot riita-asioissa. Asiamiehen vaihdot voivat tulla kysymykseen myös tilanteessa, jossa asiamiehen ja asianosaisen yhteistyö ei suju.

Asiamiehen vaihtaminen on periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä siihen liittyy ongelmia. Vakuutusyhtiö ei esimerkiksi hyväksy tyypillisesti oikeusturvavakuutuksen korvattaviksi kuluiksi sellaisia kuluja, jotka johtuvat siitä, että uusi asiamies on joutunut perehtymään asiaan. Vastaavasti tällaisia kuluja ei voi yleensä saada vastapuolelta korvauksena.

Riidan ennaltaehkäisy ja riidanratkaisu neuvottelemalla

Moni kallis riita olisi ollut vältettävissä, jos sopimukset olisi laadittu paremmin tai jos riskiin olisi paremmin varauduttu. Riitatilanteiden kehittymisen välttäminen ei ole kuitenkaan aina mahdollista, vaikka toimisi huolellisesti.

Väärinkäsitykset, mokat ja loukkaavat teot synnyttävät tyypillisesti otollisen ympäristön erimielisyyden puhkeamiseen.

Miten riita etenee?

Riidasta syntyy sitä vähemmän kuluja, mitä aiemmin riita saadaan sovittua. Mikäli asiassa päästään sovintosopimuksen sovintoneuvotteluilla ennen oikeudenkäyntiä, kustannuksia kertyy tavanomaisissa tapauksissa 500–3000 euroa (2,5 h – 15 h juristin työtä). Vastaavasti asianajokulut käräjäoikeudessa ovat tavanomaisissa tapauksissa 1700–17000 euroa (8,5 h –85 h juristin työtä).

Riita-asian vaiheet

Esimerkkihintoja

1. Asian tutkiminen ja sovinnon edistäminen

  • Asian tutkiminen ja valmistelu
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Vaatimuskirjeen lähettäminen tai vaatimukseen vastaaminen
  • Vastaukseen tutustuminen
  • Sähköposti- ja puhelinneuvottelut
  • Suullinen arvio asian menestymismahdollisuuksista oikeudessa tai vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa
  • Hintahaarukka yleensä: 500–3000 euroa.

2. Oikeuteen haastaminen

  • Haastehakemuksen laatiminen ja haasteen hankkiminen
  • Vastauksen tutkiminen
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Hintahaarukka yleensä: 400–4600 euroa

3. Oikeudenkäynnin valmistelu

  • Todisteiden hankkiminen ja henkilötodistajien kuuleminen
  • Neuvottelu vastapuolen kanssa
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Sovintoneuvottelut
  • Suullinen valmistelu oikeudessa
  • Hintahaarukka yleensä: 400–4600 euroa

4. Pääkäsittely

  • Pääkäsittelyn valmistelu
  • Henkilötodistelun valmistelu pääkäsittelyyn
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Suullinen pääkäsittely
  • Tuomion arviointi ja ohjeistus päämiehelle
  • Hintahaarukka yleensä: 675–4600 euroa.

5. Tyytymättömyyden ilmoitus

  • Tyytymättömyyden ilmoitus tuomiosta
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Tyytymättömyyden ilmoitus: 200 euroa

6. Muutoksenhaku

  • Valituksen tai vastavalituksen laatiminen
  • Asian käsittely
  • Neuvottelu päämiehen kanssa
  • Muutoksenhaku: 2000–8000 euroa

 

Varaa maksuton tilannekartoitus

Voit kysyä maksutta juristin tilannearviota. Ensimmäinen yhteydenotto asiassa on maksuton. Yhteydenoton jälkeen saat tietää, kannattaako asiassa turvautua juristiin ja mitä se maksaa.

Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.