Lakimies Helsinki – Kannattaako valita asianajaja vai lupalakimies?

Lakimies Helsinki – Kannattaako valita asianajaja vai lupalakimies?

Niko Puranen – lakimies Helsink

Lakimies Helsinki – Etsitkö lakimiestä hoitamaan asiaasi Helsingissä? Lakimiehissä on eroja. Asiaasi erikoistuneen lakimiehen valinta parantaa menestysmismahdollisuuksia ja pitää kustannukset kurissa.

Erikoistumisalat

Lupalakimies Niko Puranen (OTM) on erikoistunut kauppaoikeuteen ja kauppoihin liittyviin riitojen ratkaisuun.

Tekijänoikeusriidat

  • Tekijänoikeuden loukkaus
  • Lisenssiriita

Tavamerkkiriidat

  • Tavaramerkin loukkaukset
  • Tavaramerkin menettäminen

Liikesalaisuusriidat

  • Liikesalaisuuden loukkaukset
  • Salassapitosopimuksen rikkomukset

Kuluttajariidat

  • Autokauppa
  • Kuluttajasopimusriita
  • Kotimyyntisopimus
  • Rakennusriidat

Osakasriidat

  • Osakkassopimusriita
  • Osakkeiden lunastus
  • Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Sopimusriidat

  • Sopimusrikkomus
  • Sopimukseen perustuva vahingonkorvaus
  • Viivästykset
  • Tavaran virheet

Varaa maksuton alkukartoitus – Lakimies Helsinki

Selvitä oikeutesi ja etenemisvaihtoehtosi konsultoimalla juristia. Tilannekartoitus on maksuton tapa lähteä liikkeelle kartoittamaan toimintavaihtoehtoja juridiseen piinaan.

Lakitoimisto Helsinki – Lekantti Oy:n toimiston löydät kauppatorin laidalta

Lakitoimisto Helsinki

Lekantti Oy:n toimisto sijaitsee Helsingin parhaalla paikalla osoitteessa Eteläesplanadi 2, 00130 Helsinki. Toimistolla tapaamiset vain ajanvarauksella.

Oikeudenkäynti Helsingissä

Monet oikeudenkäynnit käydään Helsingissä. Lakiasiaintoimisto Lekantti Oy edustaa asiakkaita kaikissa Helsingin tuomioistuimissa ja lautakunnissa sekä tarvittaessa muualla Suomessa.

Yleiset tuomioistuimet Helsingissä

Helsingin Salmisaaressa sijaitseva Helsingin käräjäoikeus on Suomen suurin käräjäoikeus henkilökunnan ja käsiteltyjen asioiden määrillä mitattuna.

Helsingin käräjäoikeuden asiantuntemus on yleisesti ottaen korkea muun muassa liikejuridiikkaan liittyvissä riita-asioissa. Sen takia oikeuspaikkasopimuksissa päädytään usein valitsemaan Helsingin käräjäoikeus oikeuspaikaksi.

Käräjäoikeutta ylempänä oikeusasteena Helsingissä toimii Helsingin hovioikeus. Helsingin hovioikeuspiirin kuuluvat Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet. Helsingin hovioikeus sijaitsee Helsingin käräjäoikeuden vieressä Salmisaaressa.

Ylimpänä oikeusasteena Helsingissä toimii puolestaan korkein oikeus (KKO). Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa. Keskeisenä korkeimman oikeuden tehtävänä on antaa ennakkoratkaisuja eli korkein oikeus on prejudikaatti tuomioistuin. Korkein oikeus sijaitsee kauppatorin laidalla näköyhteyden päässä Lekantti Oy:n toimistosta.

Jos yleisessä tuomioistuimessa ratkaistaan riita-asiaa, usein on riittävää, että oikeudenkäyntiavustaja osallistuu oikeudenkäyntiin paikan päällä. Ylemmissä oikeusasteissa käsittely voi olla myös kirjallista, jos suullisen käsittelyn uudelleen järjestämiselle ei ole tarvetta. Asianosaista voidaan kuula todistajana, jolloin asianosaisen paikalla olo on tarpeellista.

Hallintotuomioistuimet Helsingissä

Helsingin hallinto-oikeus käsittelee julkishallinnon päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita. Helsingin hallinto-oikeuden toimialueeseen kuuluu Uudenmaan alue.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää Suomessa ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Oikeudenkäynti hallintolainkäyttöasioissa on lähtökohtaisesti kirjallista, joten asian käsittely ei edellytä asianosaisten saapumista tuomioistuimeen.

Erityistuomioistuimet Helsingissä

Markkinaoikeus käsittelee hankinta-asioita, kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijäoikeudellisia asioita. Markkinaoikeuden toimivalta koko Suomen näissä erityisissä asioissa. Markkinaoikeuden erikoispiirre on asian käsittelyyn osallistuvat asiantuntijajäsenet.

Työtuomioistuin käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Työtuomioistuimen asianosaisina ovat usein työntekijä- ja työnantajaliitot. Työsopimukseen liittyvät riidat ratkaistaan puolestaan käräjäoikeudessa riita-asioina.

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Vakuutusoikeus ei käsittele vapaaehtoisia vakuutuksia koskevia asioita.

Osakeyhtiölain mukainen lunastusriita

Osakeyhtiönlain lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet käsittelee Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta. Kyseessä on välimiesoikeus, joka ratkaisee:

  1. Onko lunastajalla oikeus lunastaa osake?
  2. Mikä on lunastettavan osakkeen hinta?

Korkea palkkio vai kohtuullinen palkkio?

Juristien hintahaitari on suuri laskutustuntihintojen osalta. Se vaihtelee tyypillisesti noin 110 €–500 € välillä tunnilta. Keskimääräinen tuntihinta on 200 euron molemmin puolin, mutta samat juristit hoitavat oikeusapuasioita 110 € + alv 24 % hintaan.

Juristien palkkiot voivat tuntua äkkiseltään tolkuttaman korkeilta. Korkeille palkkioille löytyy kuitenkin selityksiä.

  • Lakimiehen korkea palkkio voi toimia lisäsanktiona vastapuolelle. Oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita hävinneen osapuolen maksettavaksi, joten hävinnyt osapuoli voi joutua maksamaan sitä enemmän, mitä kalliimpi on voittaneen osapuolen valitsema lakimies.
  • Oikeusturvavakuutus kattaa usein lakimiehen palkkion, jolloin suuren osan juristin palkkiosta maksaa vakuutusyhtiö.
  • Lupalakimies ja asianajaja voivat laskuttaa vain tarpeellisista toimista, joten tuntipalkkion on katettava täydennyskouluttautumisen ja eri asioiden hoitoon perehtymisen kulut. Juristi saattaa pystyä ottamaan vastaan vain muutaman kymmenen tuntia laskutettavaa työtä viikossa.
  • Lakipalveluita on vaikea kilpailuttaa. Usein asiakkaalla ei ole asiantuntemusta tai aikaa valita sopivinta.
  • Juristin valinta perustuu lopulta aina siihen, millaisen mielikuvan juristi on onnistunut synnyttämään asiakkaassa. Haluamastaan juristista moni on valmis maksamaan paljon.
  • Edullinen hinta on harvoin juristin valintakriteeri silloin, kun asian intressi on suuri.

Kohtuullinen palkkio ei ole lopulta tae siitä, että kokonaiskustannukset jäisivät edulliseksi. Hyvä ja asiaan erikoistunut lakimies pystyy usein suoriutumaan asioiden hoidosta nopeammin kuin asiaan perehtymätön juristi. Usein kannattaa pyytää arvio siitä, paljon aikaa asian hoitamiseen menee.

Asianajajan ja lakimiehen eroista

Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia. Asianajajien markkinoinnista voi saada sellaisen käsityksen, että asianajajan titteli takaisi asianajajan olevan aina parempi valinta kuin Asianajajaliittoon kuulumaton lakimies.

Asianajajien, lupalakimiesten ja muiden juristien eroja voi havainnollistaa kuohuviinivertauskuvalla.

Asianajajat ovat kuin juristikunnan samppanjoita. He ovat arvostettuja, kokeneita ja perinteikkäitä. Hinta ja arvostus ei perustu aina kyseisen yksilön laatuun vaan myös nimekkeeseen. Lähtökohtaisesti asianajajien ja samppanjan laatuun voi kuitenkin luottaa.

Lupalakimiehet eli luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat puolestaan juristikunnan cavaa. Lupalakimiehet noudattavat pitkälti samoja käytänteitä kuin asianajajat. Nimeke ei kuitenkaan tuo samanlaista mielikuvaa.

Cava voi olla parempaa kuin samppanja maultaan. Samoin lupalakimies voi päihittää osaamisella asianajajan. Sokkotestillä voi olla vaikea erottaa toisistaan kummasta on kyse.

Asianajajan ja lupalakimiehen tunnusmerkit

  • Kokemus: Asianajajan titteli takaa, että lakimiehellä on takanaan vähintään neljän vuoden kokemus, joista kaksi vuotta on asianajoalalta. Kokemus lasketaan työvuosissa. Tämän työvuosivaatimuksen takia käytännössä ei ole juurikaan alle 30-vuotiaita asianajajia. Lupalakimieheksi pääsemisessä on yhden vuoden kokemusvaatimus asianajoalalta tai syyttäjänä taikka auskultoinnin tai asianajajatutkinnon suorittaminen.
  • Vastuuvakuutus: Asianajajalla on aina vastuuvakuutus asianajotoiminnalle. Vastaava asiakasta suojaava vastuuvakuutus vaaditaan oikeudenkäyntejä harjoittavilta lupalakimiehiltä.
  • Asianajajatutkinto: Asianajaja on aina suorittanut asianajajatutkinnon. Useimmat lupalakimiehet ovat myös suorittaneet asianajajatutkinnon. Tutkinto ei ole erityisen haastava hyvälle juristille, joten AA-tutkinnon puuttumisen syitä kannattaa tiedustella.
  • Täydennyskoulutus: Asianajajan tulee täydennyskouluttautua vähintään 18 tuntia vuodessa eli 1,5 tuntia kuukaudessa. Luonnollisesti tämän velvollisuuden voi täyttää sillä, että asianaja toimii kouluttajana. Lupalakimiehillä on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan sekä seurata oikeuskehitystä erityisesti niillä oikeudenaloilla, joilla hän toimii. Vaikka tarkkaa rajaa ei ole, niin kouluttajana toimivilla lakimiehillä tuo 18 tunnin raja paukkuu nopeasti rikki.
  • Henkilökohtainen vastuu: Asianajajalla on henkilökohtainen vastuu myös osakeyhtiömuotoisissa asianajotoimistoissa. Myös muu lakimies on toimeksiantonsa asianmukaisesta hoitamisesta vastuussa asiakkaalleen ja myös sivullistakin kohtaan.
  • Laaja salassapitovelvoite: Sekä asianajajilla että lupalakimiehillä on laaja salassapitovelvoite. Asianajajien salassapitovelvoite perustuu asianajajista annetun lain 5 c §:n ja lupalakimiesten luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n 1 momentin 4- ja 5-kohtiin. Tätä velvoitetta täydentää vielä liikesalaisuuslain 4 §.
  • Hyvä asianajotapa: Asianaja on sidottu hyvän asianajatapaan. Lupalakimies on sidottu puolestaan luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n velvoitteisiin.
  • Valvonta: Asianaja oikeuskanslerin ja valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajaliiton valvonta ulottuu myös vapaa-ajalle. Lupalakimies on oikeuskanslerin, valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alainen suorittaessaan oikeudenkäyntiin liittyviä tehtäviä.

Perinteikäs vai moderni lakimies?

Asianajajien hyvä ja huono puoli tiivistyy oikeastaan yhteen sanaan. Se on perinteikkyys. Perinteinen asioiden ajo on usein tuttu ja turvallinen tapa hoitaa asia. Huono puoli on palkkioita alentavan kehityksen vastustaminen. Asianajajaliitto on vastustanut esimerkiksi automatisoidusti hoidettuja toimeksiantoja. Valvontalautakunta antoi vuonna 2007 huomautuksen nykyteknologialla toteutetusta toimeksiannosta.

Verkkopalvelut mahdollistavat kustannusten alentamisen, koska rutiinitapaukset voidaan automatisoitujen kaavojen mukaisesti. Poikkeaviin tapauksiin voidaan käyttää puolestaan juristin aikaa. Esimerkiksi Lekantti voi taata juridisesti perustellun vastauksen kysymykseen kiinteään hintaan tai rahat takaisin, jos kysymykseen ei pysty vastaamaan. Palvelu on ollut mahdollista toteuttaa automatisoitujen prosessien ansiosta.

Asianajajien palkkioiden tulisi olla kohtuullisia asianajajan tapaohjeiden mukaan: ”Asianajajan asiakkaaltaan maksettavaksi vaatiman palkkion on oltava kohtuullinen.” Lupalakimiehien osalta vastaavaa vaatimusta ei ole, mutta lupalakimiehet eivät saa kuitenkaan aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia asiakkaille.

Käytännössä asianajajien palkkio on usein reilusti yli parisataa euroa. Palkkio kuitenkin usein puolittuu, jos asiakkaalla on oikeus oikeusapuun. Tällöin samasta työstä tulee maksettavaksi 110 € + alv 24 % palkkio, koska se on oikeusavusta maksettavan palkkion yläraja.