Mallisopimusten yleinen ongelma on se, että ne laadittu tiettyyn tilanteeseen. Sopimuspohjan soveltaminen toiseen tilanteeseen voi johtaa siihen, että mallin mukaan laadittavaan sopimukseen kopioituu soveltumattomia ehtoja tai vääriä tietoja.
Mallilausekkeilla on kuitenkin merkittäviä etuja, jonka takia myös juristit laativat sopimukset lähes poikkeuksetta mallin päälle. Vakiintuneen lausekkeen käyttäminen aiheuttaa vähemmän yllätyksiä ehtoa tulkittaessa.
Juridinen huolellisuus edellyttää, että soveltumattomia ehtoja tai vääriä tietoja sopimukseen ei kopioida. Inhimillisistä virheistä tällaisia tietoja voi päätyä osaksi sopimusta.
Sopimusautomaatio ratkaisee monet mallisopimusten ongelmat. Automaatioon koodataan ne tilanteet, joissa ehtoa on tarkoitettu sovellettavaksi. Näin ehto ei kopioidu automaattisesti kaikkiin mahdollisiin sopimuksiin vaan ainoastaan niihin, joihin se on tarkoitettu käytettäväksi.
Sopimuskohtaiset tiedot syötetään tai haetaan automatisoidusti joka kerta, kun sopimusta laaditaan. Mallilausekkeet eivät pidä siis sopimusautomaatiossa sisällään asiakaskohtaista tietoa. Asiakaskohtaisen tiedon paikalla lausekkeissa käytetään merge tageja. Merge tagit ovat paikkavaraajia asiakas- tai sopimuskohtaiselle tiedolle. Algoritmien ja ehdollisen logiikan avulla voidaan määrittää, millaisia lausekkeita muodostuu.
Sopimusautomaation taso riippuu sen automaation kehittäjästä. Sen sijaan automaation käyttäjän taso ei merkittävästi vaikuta laadittujen asiakirjojen tasoon, jos laadinta on ohjattua.
Sopimusautomaatio on yksi tekijä, jonka takia on ennustettu teknologian korvaavan juristit tulevaisuudessa. Merge tageihin perustuva asiakirjojen laadinta on kaikkien saatavissa olevaa teknologiaa. Juristeilla on vielä töitä sen eteen, että automaation ohjeistus saadaan sille tasolle, että juridiikkaan perehtymätön käyttäjä pystyy itsenäisesti laatimaan laadukkaita asiakirjoja tyypillisiin tilanteisiin. Automatiikan olisi myös kyettävä tunnistamaan tilanteet, joihin automatiikka ei vielä taivu ja ohjata näissä kysymyksissä kysymään neuvoa juristilta.
Juristit eivät ole kovin hanakasti lähteneet kehittämään palveluita, joissa yhdistyy ohjaus sekä sopimusautomaatio. Automaatioon on tyypillisesti yhdistetty ohjeita, muttei varsinaista koulutusta.
Juristien vastahakoisuus on ymmärrettävää, koska kyse on tavallaan oman liiketoimintamallin nakertamisesta. Keinotekoisesti vanhanaikaista liiketoimintamallia ei voi ylläpitää kauaa, sillä kilpailuilla markkinoilla jokin taho kehittää enemmin tai myöhemmin automaation, joka saa näyttämään muut perässä hiihtäjiltä.
Verkkokauppojen monet oikeudelliset kysymykset liittyvät toimitusehtoihin, joten toimitusehtojen automatisoinnilla Lekantti vähentää asiakkaidensa tarvetta käyttää lakipalveluita tulevaisuudessa. Sen voisi ajatella olevan pois liiketoiminnan tuloksesta, mutta todennäköisemmin rahaa säästävän ratkaisun tarjoaminen saa asiakkaat kääntymään jatkossakin hakemaan säästöä Lekantin avustuksella.
Kiinnostus teknologiaan juristien piirissä on selvästi kasvanut 2010-luvun lopulta lähtien. Ohjelmointitaito ei ole enää aivan poikkeuksellinen osaamisalue 2020-luvun juristilla. Digitalisaatio tulee muuttamaan merkittävästi juridisia palveluita 2020-luvulla. Ainakin Lekantti on valmis muutokseen.
Sopimusautomaatiota ei pidä pelätä. Se tulee säästämään rahaa ja harmeja takaamalla tasaisen laadun.
