Lekantti

LEKANTTI

Blogi » Milloin tavarassa on laatuvirhe?

Milloin tavarassa on laatuvirhe?

Laatuvirhe

Tavarassa on laatuvirhe, jos tavara ei ole kaupan ehtojen mukainen tai sellainen, mistä voidaan katsoa sovitun. Tavaran virheellisyyttä arvioidaan sen mukaan, miten kaupan kohde on sopimuksessa määritelty.

Tavaran rikkinäisyys ei tee tavarasta juridisessa mielessä virheellistä, jos tavara vastaa sopimuksessa sovittua. Riitaisuuksien välttämiseksi kauppasopimuksessa on keskeistä määritellä mahdollisimman yksityiskohtaisesti tavaran laji, määrä, laatu, pakkaus ja muut ominaisuudet, koska virheellisyyttä arvioidaan sopimuksen määrittelyjen mukaisesti.

Mikäli tavaran laatu jätetään kauppasopimuksessa osittain avoimmeksi, myyjä voi lähtökohtaisesti täyttää sopimuksen toimittamalla sopimuksen määrittelyä vastaavan tavaran. Avoin määritelmä antaa siis yleensä myyjälle harkintavallan sen suhteen, minkälainen toimitettava tavara muutoin on. Olosuhteista voi tosin johtua, että tämä harkintavalta kuuluukin ostajalle.

Tavaran virheellisyyden arviointiin voidaan saada tukea myös lainsäädännöstä. Kuluttajakauppaan sovelletaan kuluttajansuojalain säännöksiä. Muutoin sovellettavaksi tulee kauppalain sopimuksenmukaisuutta koskeva säännös, ellei muusta voida katsoa sovitun. Kansainvälisiin kauppoihin voi tulla sovellettavaksi kansainvälinen kauppalaki (CISG), ellei sitä ole suljettu pois.

Sopimuksenmukaisuus kauppalain mukaan

Tilanteissa, joissa muusta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee täyttää kauppalain 17 § 2 momentin asettamat seuraavat vaatimukset:

1) Tavaran tulee soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

2) Tavaran tulee soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;

3) Tavaran tulee vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä

4) Tavaran tulee olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.

Mikäli tavara ei täytä jotain näistä neljästä vaatimuksesta, tavarassa on laatuvirhe.

Oikeuskäytännössä kohdan 2 mukaista virheellisyyttä on käsitelty väärää soraa koskevassa tapauksessa KKO 1991:153. Tapauksessa A oli ostanut sorakauppias B:ltä maa-ainesta omakotitalonsa rakennuspaikan perustusta varten. Myyty maa-aines oli ollut soveltumatonta tähän tarkoitukseen. B oli viimeistään tuodessaan aineksen A:n rakennuspaikalle tullut tietoiseksi sekä aineksen käyttötarkoituksesta että sen soveltumattomuudesta siihen. B:n olisi tullut huomauttaa A:lle aineksen soveltumattomuudesta aiottuun tarkoitukseen, mutta hän oli tämän laiminlyönyt. A:lla oli ollut perusteltua aihetta luottaa B:n asiantuntemukseen. Kaupan kohteen katsottiin olleen virheellistä.

Markkinointivastuu kauppalain mukaan

Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.

Markkinointivastuuta koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu. Annettujen tietojen on täytynyt vaikuttaa kauppaan, jotta kyseessä on virhe.

Sellaisena kuin se on -ehto

Sellaisena kuin se on -ehto kauppakirjassa tarkoittaa, että lähtökohtaisesti ostajalla on vastuu tavarassa mahdollisesti olevasta piilevästä virheestä. Ostaja käytännössä hyväksyy tavaran sellaisena kuin se on, vaikka se saattaa poiketa siitä, mitä ostaja on odottanut. Kauppakirjaan yleensä kirjataan, että ostaja on tutustunut tavaraan ja tarkastanut sen ja ostaja hyväksyy tavaran sellaisena kuin se on.

Kauppalakiin on otettu erityinen virhe säännös, joka koskee kauppoja, joissa on käytetty sellaisena kuin se on -ehto. Jos tavara on myyty “sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe seuraavissa tilanteissa:

1) Tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjän on tullut siis antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa joko tahallisesti tai erehdyksessä.

2) Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tämä kohta tulee sovellettavaksi, jos myyjä on jättänyt tietoisesti kertomatta jostakin olennaisesta seikasta ostajalle.

3) Tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Tässä kohdassa on kyse siitä, että tavarassa on piilevä virhe, josta kumpikaan osapuoli ei ole ollut tietoinen. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa ostajalla olevat yleiset tiedot, myyjän antamat tiedot sekä maksettu kauppahinta. Huutokaupattu käytetty tavara katsotaan myydyksi sellaisena kuin se on -ehdolla. Tällöin maksetun vasarahinnan sijaan arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavaran lähtöhintaan.

Oikeuskäytännössä kohdan 3 mukaista vastuuta piilevästä virheestä on käsitelty tapauksessa KKO 1992:158. Asunto-osakkeiden kaupan jälkeen oli ilmennyt, että asunnossa oli rakenteellinen virhe. Kauppakirjan mukaan ostaja on tutustunut huoneistoon ja hyväksynyt sen siinä kunnossa kuin se kaupantekohetkellä oli. Myyjä oli ostajaan nähden vastuussa siitä, että asunto oli sopimuksen edellyttämässä kunnossa. Kaupan kohteen virheellisyyttä kauppalain 19 §:n perusteella harkittaessa otettiin huomioon virheestä aiheutuva haitta, asunto-osakeyhtiön vastuu korjausten suorittamisesta ja osakkaalle jäävä lopullinen kustannusosuus. Huoneistossa todettu kylmävuoto ei ollut siinä määrin olennainen virhe, että myyjä olisi ollut siitä vastuussa.

Ostajan velvollisuus tarkastaa tavara ennen kauppaa

Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Lisäksi ennakkotarkistuksen laiminlyönti voi johtaa siihen, että ostajalla ei ole oikeutta vedota virheeseen.

Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut tavaran tai ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt noudattaa myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita. Sama koskee tilannetta, jossa ostajalla on ennen kaupantekoa ollut tilaisuus tarkastaa tavaraa koskeva näyte ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä. Ostajalla on molemmissa tilanteissa kuitenkin mahdollisuus vedota virheeseen, mikäli myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laiminlyönti ei estä ostajaa vetoamasta piileviin virheisiin, joita ostajan ei olisi pitänyt tarkastuksessa havaita.

Virheellisyyden määräävä ajankohta – Vaaranvastuun siirtyminen

Tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka laatuvirhe ilmenisi vasta myöhemmin.

Vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavaran luovutus sopimuksen taikka noutokauppaa tai kuljetuskauppaa koskevien säännösten mukaan tapahtuu. Ostajalla on velvollisuus tehdä jälkitarkastus tavaralle hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat ja reklamoida mahdollisista virheistä. Osa virheistä on sellaisia, ettei niitä voi havaita jälkitarkastuksessa. Tällöin kyse on piilevistä virheistä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi vasta käytössä.

Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Sama on voimassa, jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan ja huononeminen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa ominaisuutta.

Ostajan oikeudet virhetilanteissa

Jos tavarassa on virhe eikä se johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta, ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Lisäksi ostaja saa pidättyä kauppahinnan maksamisesta.

Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita (reklamaatio) virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Mikäli myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, ostaja saa vedota virheeseen myös kohtuullisen ajan jälkeen.

Reklamaation lisäksi ostajan tulee esittää kohtuullisessa ajassa vaatimuksensa myyjälle.

Milloin kannattaa kääntyä juristin puoleen, jos tavarassa ilmenee laatuvirhe?

Tavanomaisissa tapauksissa laatuvirheestä ostaja voi reklamoida suoraan myyjälle ja esittää vaatimukset virheen hyvittämiseksi. Myyjä usein suostuu ainakin osittain esitettyihin vaatimuksiin.

Juristin puoleen kannattaa kääntyä, mikäli ostajan ja myyjän välillä syntyy erimielisyyttä siitä, miten laatuvirhe tulisi hyvittää tai kenen vastuulla laatuvirhe on.

Juristi voi auttaa jo ennen riitaisuuden syntymistä vaadittavien hyvitysten määrittämisessä ja reklamaation laadinnassa. Huomaa, että reklamoinnissa on kuitenkin toimittava nopeasti.

Voit kääntyä maksuttomasti juristin puoleen, varaamalla ajan alkukartoitukseen taikka jättämällä soittopyynnön tai viestin.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.