Osuuskunnan jäsenyys on yksi keskeinen piirre, joka erottaa osuuskunnan osakeyhtiöistä. Osuuskunta on yritysmuoto, joka muistuttaa oikeudelliselta ja taloudelliselta luonteeltaan yhdistystä.
Osuuskunnan jäseneksi liittyminenkin tapahtuu pitkälti samoin kuin yhdistykseen liittyminen. Lähtökohtaisesti sekä yhdistyksissä että osuuskunnissa jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.
Vaikka osuuskunnat yleensä mielletään laajan omistajapohjan yrityksiksi, niin osuuskunnan omistuspohja voi olla myös pieni ja rajattu.
Osuuskunnan jäsenyyden hakeminen ja alkaminen
Osuuskunnan jäsenyydestä säädetään osuuskuntalain 3 luvussa, jonka 1 §:ssä säädetään jäsenyyden hakemisesta ja alkamisesta. Osuuskunnan jäseneksi hakeminen on yleisin tapa aloittaa jäsenyys. Jäsenyys voi alkaa myös osuuskunnan perustamisella, joka tapahtuu osuuskuntalain 2 luvun mukaisesti.
Osuuskuntalain mukaan osuuskunnan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Olettamasäännöksen mukaan osuuskunnan hallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä.
Osuuskunnan säännöillä voidaan määrätä kuitenkin, että hakemuksen hyväksymisestä päättää hallituksen sijaan osuuskunnan kokous tai hallintoneuvosto. Hallitus voi myös delegoida jäseneksi hyväksymisen valtuuttamalla esimerkiksi toimihenkilöitä hyväksymään jäsenet.
Osuuskunnan jäsenyys alkaa osuuskuntalain mukaan, kun hakemus on hyväksytty, jollei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä on mahdollista määrätä myös oikeudesta päästä jäseneksi.
Jäsenyydelle on mahdollista asettaa säännöissä monenlaisia kriteereitä. Säännöissä voidaan määrätä esimerkiksi, että jäseniksi ei hyväksytä luonnollisia henkilöitä. Jäseneksi voidaan hyväksyä sääntöjen määräyksellä esimerkiksi vain osuuskuntia.
Jäsenyyden alkaminen ei ole lähtökohtaisesti sidoksissa jäsenmaksun maksamiseen, ellei sääntöihin ole otettu tällaista määräystä. Jäsenoikeudet alkavat siis olettamasäännöksen mukaan silloin, kun hakemus hyväksytään.
Osuuden siirtäminen ja jäsenyyden alkaminen
Jäsenyys ei ala suoraan osuuden siirtämisellä. Jäsenyyden luovuttamattomuus ilmenee osuuskuntalain 3 luvun 1 §:n 4 momentin olettama säännöksestä.
Olettamasäännön mukaan siirronsaajan on haettava osuuskunnan jäsenyyttä.
- kuuden kuukauden kuluessa saannosta tai
- vuoden kuluessa kuolinpäivästä, jos saanto perustuu kuolleen jäsenen jälkeen toimitettuun perinnönjakoon tai ositukseen, vuoden kuluessa kuolinpäivästä.
Osuuskunnan jäsenen oikeudet
1. Äänioikeus
Osuuskunnan jäsenen oikeuksiin kuuluu mahdollisuus vaikuttaa osuuskunnan päätöksentekoon. Tämä toteutuu erityisesti jäsenen oikeutena äänestysoikeutena osuuskunnan kokouksessa. Lähtökohtaisesti jokaisella jäsenellä on yksi ääni (OKL 5:13.1).
Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että jäsenillä voi olla erisuuruinen äänimäärä. Äänimäärän erisuuruutta on kuitenkin rajoitettu, ellei jäsenten enemmistö muodostu oikeushenkilöistä tai jäsenenä ole sääntöjen mukaan oltava vähintään yhtä julkisyhteisöä (OKL 5:13.2). Muita osuuskuntia koskee rajoitus, jonka mukaan jäsenen äänimäärä ei saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen jäsenen äänimäärä.
Osuuskunnan kokouksen tehtäviin kuuluvat osuuskuntaa koskevat merkittävät päätökset. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa varojenjako sekä hallituksen jäsenten valinta. Osuuskunnan kokouksen tehtäviä voi usein siirtää. Hallituksen jäsenten valinnasta voi vastata hallintoneuvosto OKL 6:9:n mukaan.
Tavallinen rivijäsen voi vaikuttaa osuuskunnan päätöksentekoon lähinnä osuuskunnan kokouksen kautta. Jos osuuskunnassa on käytössä, edustajisto tapahtuu vaikuttaminen äänestämällä edustajaa.
2. Yhdenvertaisuusperiaate ja kyselyoikeus
Yhdenvertaisuusperiaate ja kyselyoikeus vahvistavat tavallisen rivijäsenen oikeuksia. Kyselyoikeus takaa riittävän tiedonsaannin päätöksenteon tueksi. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää puolestaan, ettei ilman jäsenen suostumusta johto saa ryhtyä toimenpiteeseen tai tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan jäsenelle tai muulle epäoikeutettua etua osuuskunnan taikka toisen jäsenen tai osuuden tai osakkeen omistajan kustannuksella.
3. Oikeus saada asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi
Tavallisella rivijäsenellä on oikeus saada asia osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi OKL 5:6:n mukaisesti. Ylimääräistä osuuskunnan kokousta voi puolestaan vaatia jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa tai säännöissä määrättyä pienempää osaa jäsenten koko äänimäärästä OKL 5:5:n mukaisesti. Jäsenen oikeussuojakeinosta säädetään OKL 5:43:ssä.
Jäsenen velvollisuudet
Jäsenen velvollisuuksiin kuuluvat jäsenmaksun maksaminen ja mahdollisesti säännöissä määritelty lisämaksuvelvollisuus. Jäsenen on otettava vähintään yksi osuus. Säännöissä on mahdollista määrätä myös useamman kuin yhden osuuden ottamisen velvoitteista tai velvollisuudesta ottaa osuuskunnan osakkeita.
Osuuskunnan jäsenyyden päättyminen
Jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta. Jäsenyys voi päättyä myös jäsenen erottamiseen OKL 3:3:n mukaisesti. Luonnollisesti kuolema päättää myös jäsenyyden. Jäsenyys ei automaattisesti siirry kuolinpesälle tai perinnönsaajalle, vaan kuolema päättää henkilön jäsenyyden ilman eroamista.
Vainajan oikeudenomistajiensa yhteisellä edustajalla on kuoleman jälkeen oikeus käyttää vainajan jäsenoikeuksia osuuskunnassa yhden vuoden ajan.
Jäsen katsotaan eronneeksi osuuskunnasta, kun osuuskunta on vastaanottanut eroamisilmoituksen, jollei eroamisoikeutta ole lykätty säännöissä (OKL 3:4.1). Erottamispäätös tulee puolestaan voimaan, kun on kulunut kuukausi erottamispäätöksen tiedoksi antamisesta erotetulle (OKL 3:4.2).
Osuuskunnan jäsenyyden päättymisen seuraukset
Jäsenyyden päättyminen päättää oikeuden osuuskunnan ylijäämään ja muihin varoihin ja oikeuden käyttää hyväkseen osuuskunnan palveluja. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että nämä oikeudet päättyy vasta osuusmaksun palauttamisen jälkeen. Äänioikeus ja muut jäsenyyteen sidotut oikeudet päättyvät myös.
Jäsenyyden päätyttyä jäsenellä on oikeus saada takaisin maksamansa osuusmaksu. Toisaalta tämä tarkoittaa, että jäsenyyden päättyessä myös oikeus osuuteen päättyy, ellei säännöissä sallita myös muiden kuin jäsenien omistavan osuuksia.
Osuuskunnan toiminnan tarkoitus eroaa osakeyhtiön tarkoituksesta
Jäsenyyden roolin keskeisyys osuuskunnassa käy selvästi ilmi osuuskunnan toiminnan tarkoitusta koskevasta OKL 1:5:n olettamasäännöksestä.
OKL 1:5 mukaan osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla.
Osakeyhtiön tarkoituksena on puolestaan osakeyhtiölain 1:5:n mukaan tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakkeenomistajan rooli on selvemmin olla omistaja kuin käyttää hyödyksi yhtiön tuottamia palveluita.
Osakeyhtiössä osakkeenomistajat voivat lähtökohtaisesti luovuttaa osakkeita rajoituksitta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan tosin asettaa rajoituksia luovutukseen ja hankintaan lunastus- ja suostumuslausekkeilla.
Vaikka osuuskunta ja osakeyhtiö ovat tarkoitukseltaan varsin erilaiset, niin yhtiön sisäisillä sääntöjen muuttamisella näistä kahdesta eri yritysmuodosta on mahdollista tehdä toistensa kaltaiset.
Lähteet: Mähönen, Jukka, ja Villa, Seppo. Osuuskunta. 2. uud. p. Helsinki: Talentum Media, 2014.
