Haastehakemuksen täydentäminen on suositeltavaa, kun tuomioistuin on antanut haastehakemuksen tekemisen jälkeen täydennyskehotuksen. Tuomioistuin antaa täydennyskehotuksen, jos haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava.
Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin kehottaa määräajassa kantajaa korjaamaan haastehakemustaan, jos se on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Tuomioistuimen ei tulisi antaa kehotusta:
- jos puute on vähäinen tai asiaan vaikuttamaton tai
- jos haastehakemus on helpommin korjattavissa tuomioistuimen toimesta. (HE 15/1990, s. 53)
Tuomioistuin ilmoittaa täydennyskehotuksessa kantajalle, millä tavalla haastehakemus on puutteellinen, epäselvä tai sekava. Lisäksi täydennyskehotuksessa mainitaan, että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta.
Määräaika täydennyksen tekemiselle vaihtelee, mutta se on yleensä noin 14–30 päivää. Tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää määräaikaa.
Kanteen tutkimatta jättäminen
Tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua täydennyskehotusta ja haastehakemus on niin puutteellinen, epäselvä tai sekava, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi. Kanne on jätettävä tutkimatta, jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Kannetta ei kuitenkaan saa jättää tutkimatta, jos täydennyskehotus on annettu puhelimitse tai muulla vastaavalla viestintävälineellä.
Mikäli kanne jätetään tutkimatta, katsotaan kantajan hävinneen asian. Tällöin kantaja voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jollei erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Riita-asian oikeudenkäyntimaksua ei myöskään palauteta.
Kantaja voi saada tutkimatta jättämisestä huolimatta asian vireille uudelleen.
Kanteen hylkääminen
Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla siltä osin kuin se on selvästi perusteeton. Siltä osin kuin kanne on hylätty tuomiolla, kantaja ei voi saada asiaa vireille uudelleen.
Kantaja katsotaan hävinneen asian. Kantaja voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jollei erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Riita-asian oikeudenkäyntimaksua ei myöskään palauteta.
Valmistelun aikana nimetyn todistelun täydentäminen
Tuomioistuin voi haastehakemuksen lisäksi kehottaa täydentämään myös valmistelun aikana nimettyä todistelua. Tämä on mahdollista, vaikka oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n 2 momentin säännös koskee sanamuodon mukaan vain haastehakemusta.
Taustalla tässä on oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 2 a §, jonka mukaan tuomioistuimen on valvottava, että asia käsitellään jäsennellysti ja että käsittelyssä noudatetaan selvyyttä ja järjestystä. Tuomioistuin voi myös määrätä, että asian erilliset kysymykset tai erilliset osat käsitellään erikseen.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta 2013:91 ilmenevän oikeusohjeen perusteella tuomioistuimen prosessijohto-oikeuden piiriin kuuluu erilaisten määräysten antaminen esimerkiksi siitä missä muodossa näyttö on esitettävä tuomioistuimelle. Määräyksiä voidaan vahvistaa myös esimerkiksi uhalla siitä, että mikäli määräyksiä ei noudateta, jätetään kyseinen näyttö huomioimatta.
Haastehakemuksen täydentäminen
Täydennyskehotuksen perusteella haastehakemusta kannattaa lähtökohtaisesti aina korjata, koska korjaamatta jättämisestä seurauksena on erilaisia edellä esitettyjä prosessuaalisia uhkia.
Haastehakemuksen täydentämisessä on oltava tarkkana, koska täydentämisessä ei saa muuttaa kannetta. Kanteen muuttamisen kieltää ns. kanteenmuutoskielto. Kanteenmuutoskielto estää alkuperäisessä haastehakemuksessa esitettyjen vaatimusten ja niiden perusteiden muuttamisen.
Kanteenmuutoskielto ei estä rajoittamasta kannetta tai tekemästä siihen vähäisempiä täydennyksiä, selvennyksiä ja oikaisuja. Sallitun haastehakemuksen rikastamisen ja kielletyn kanteen muuttamisen rajanveto on haasteellinen prosessioikeudellinen kysymys.
Haastehakemuksen sisältö
Haastehakemuksessa on ilmoitettava:
- kantajan yksilöity vaatimus,
- seikat, joihin vaatimus perustuu,
- mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen,
- oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellisena,
- millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista,
- tuomioistuimen nimi,
- asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot,
- se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää (prosessiosoite),
- asianosaisten sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot,
- laatijan allekirjoitus, ammatti ja asuinpaikka.
Todisteiden ilmoittamisen tarve riippuu asian laadusta ja erityisesti siitä, kummalla osapuolella asiassa on näyttötaakka. Jos kantaja ei tiedä vastaajan yhteystietoja, hänen on ilmoitettava, mitä hän on tehnyt niiden selvittämiseksi.
Tyypillisiä haastehakemuksen puutteita
- Todisteita ei ole toimitettu
- Allekirjoitus puuttuu haastehakemuksesta
- Todistajien yhteystietoja ei ole annettu (puhelinnumero ja osoite)
- Vaatimusta ei ole yksilöity
- Tuomioistuimen toimivaltaisuus asiassa
Käänny oikeudenkäyntiavustajan puoleen, jos saat täydennyskehotuksen
Oikeudenkäyntiavustaja vastaa tuomioistuimen täydennyskehotukseen. Jos sinulla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa, kannattaa viimeistään täydennyskehotuksen saatuaan kääntyä oikeudenkäyntiavustajan puoleen. Haastehakemuksen täydentäminen kannattaa jättää lainopillisen asiantuntijan tehtäväksi.
Jätä soittopyyntö, jos tarvitset oikeudenkäyntiavustajaa oikeudenkäyntiäsi varten.
