Yhtiöoikeus käsittää yksityistä ja julkista osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiötä, asumisoikeusyhdistystä, osuuskuntaa, avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, yhdistystä ja säätiötä koskevan sääntelyn.
Yhtiöoikeus määrittää pelisäännöt yhtiöille, jotka ovat omia omistajistaan erillisiä oikeushenkilöitä. Yhtiötä voidaan kuvailla pääomien ja henkilöiden yhteenliittymäksi, jolla oikeuksia ja johon saattaa kohdistua velvollisuuksia. Yhtiö ei voi toimia ilman sen edustajia, vaan yhtiön toiminta tapahtuu edustajien kautta.
Yhtiön edustajien on tunnettava yhtiöoikeudellinen sääntely, joka saattaa olla joskus monimutkaistakin. Sen monimutkaisuuden takia yhtiön edustajien on aina tarvittaessa turvauduttava yhtiöoikeuden asiantuntijaan hallitakseen henkilökohtaisia ja tietysti myös yhtiön riskejä.
Yhtiöoikeudellinen sääntely määrittelee yritysten oikeudellisen rakenteen, niiden perustamisen, toiminnan, johtamisen ja lopettamisen säännöt. Keskeinen yhtiöoikeudellinen sääntely on Suomessa koottu kutakin yhtiömuotoa koskevaan yleislakiin.
Yhtiön perustaminen on monivaiheinen prosessi, jossa kannattaa käyttää asiantuntijaa tukena. Nykyisen sähköisen rekisteröinnin aikakaudella yhtiön rekisteriin saaminen vakiomuotoisena on varsin vaivatonta. Liiketoiminnan kannalta tarkoitusmukaisten ratkaisujen tekeminen perustamisvaiheessa vaatii puolestaan asiantuntemusta.
Yleisin yhtiömuoto Suomessa on osakeyhtiö. Osakeyhtiön ohella kannattaa harkita myös muita yritysmuotoja, jotka voisivat sopia paremmin liiketoimintaan. Osakeyhtiö on kuitenkin varsin usein paras yritysmuoto. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sääntöjen laadinnalla osuuskunnasta on mahdollista tehdä hyvin osakeyhtiömäinen.
Liiketoiminnan käynnistämiseen liittyy vaadittavien perustusasiakirjojen täyttämisen lisäksi lukuisia muita tehtäviä. Perustamisen yhteydessä on suositeltavaa esimerkiksi laatia osakassopimus.
Osakeyhtiön tavallisimmat perustamisen yhteydessä laadittavat asiakirjat:
Yhteisön säännöt tarkoittavat yhtiömuodosta riippuen joko yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai yhtiösopimusta. Yhteisön sääntöjen sisällön muuttamista rajoittaa pakottava yhtiöoikeudellinen sääntely. Yhtiöoikeudelliset normit rajoittavat yhteisön sääntöjen sisältöä ja asettavat ehtoja muutosprosessille.
Kaikki sääntöjen muutokset ovat maksullisia, jonka takia kerralla kannattaa pyrkiä tehdä riittävät sääntöjen muutokset tulevaisuuden varalle. Yhtiöjärjestys kannattaa myös yhteensovittaa osakassopimuksen kanssa.
Osakassopimus on kahden tai useamman yhtiön osakkaan välinen vapaamuotoinen sopimus, jolla sovitaan keskeisistä yhtiön toimintaan liittyvistä käytännöistä. Hyvä osakassopimus palvelee yhtiön ja jokaisen osakkeenomistajan etuja.
Yhtiökokous on osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ylin päättävä elin. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Pienessä yhtiössä yhtiökokouksen pitäminen voi olla enemmän muodollisuus kuin paikka tehdä merkittävimmät päätökset. Yhtiökokouksen merkitys korostuu, jos yhtiössä
Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä voi olla vahingonkorvausvastuuta tai rikosperusteista vastuuta. Hallituksen jäsenen henkilökohtainen korvausvastuu osakeyhtiölain perusteella voi muodostua hallitukselle kuuluvien tehtävien laiminlyönnistä tai huolimattomasta hoitamisesta. Tällaisia tehtäviä ovat myös hallituksen
Osakeyhtiön osakekirja on kirjallinen todistus osakkeen omistuksesta. Osakekirja saadaan antaa vain osakasluetteloon merkitylle osakkeenomistajalle. Osakeyhtiölain lähtökohta on, että yhtiön hallituksen on annettava osakasluetteloon merkitylle osakkeenomistajalle tämän pyynnöstä osakekirjat tämän osakkeista.
Osakassopimuksen sopimussakko on tyypillinen osakassopimukseen otettava ehto. Sopimussakosta sovitaan usein, koska osakassopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingonmäärää on vaikea osoittaa. Sopimussakko lankeaa osakassopimusta rikkovan maksettavaksi ilman, että muiden sopimuksen osapuolten tarvitsee näyttää
Kuolinpesästä tulee osakeyhtiön osakas, kun osakkeenomistaja kuolee. Jakamaton kuolinpesä osakeyhtiön osakkaana on tilanne, joka voi aiheuttaa erilaisia ristiriitatilanteita kuolinpesän osakkaiden ja yhtiön muiden osakkaiden välillä. Kuolinpesä on usein monijäseninen kaikkien
Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaista päätöstä nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa tai välimiesoikeudessa, jos yhtiöjärjestykseen sisältyy välityslauseke. Yhtiökokouksen virheelliset ja puutteelliset päätökset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Yhtiökokouksen päätöstä voi
Osakasluettelon laatiminen ja päivittäminen on osakeyhtiön hallituksen vastuulla. Osakasluettelo on pakollinen kaikissa osakeyhtiöissä. Osakasluettelo on käytännössä luettelo osakeyhtiön osakkeenomistajista ja heidän omistamistaan osakkeista osakelajeittain. Osakeyhtiön osakasluettelon laatiminen Osakeyhtiölaki vaatii, että
Hallituksen jäsenen palkkio on hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön ansiotuloa hallitustyöskentelystä. Lähtökohtaisesti yhtiön on maksettava hallituksen jäsenille palkkio, vaikka nykyisessä osakeyhtiölaissa ei ole tästä nimenomaista säännöstä. Tässä artikkelissa käsitellään hallituksen palkitsemista
Osakeyhtiön hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus edellyttää lähtökohtaisesti: Päätösvaltaisuuden toteutuessa hallituksen pöytäkirjassa voidaan todeta, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Hallituksen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus on edellytys sille, että kokouksessa tehdyt päätökset
| Yhtiöjärjestyksen laadinta (suppea) – 245 € |
|
| Yhtiöjärjestyksen laadinta (laaja) – 580 € |
|
Yhtiökokous enintään 1 tunti – 580 € |
|
Hallituksen kokous enintään 1 tunti – 400 € |
|
Osakeannin järjestäminen – 700 € |
|
Osakkeiden splittaus – 580 € |
|
Listaamattomien osakkeiden kauppakirja – 580 € |
|
Hakemus osakekirjan kuolettamiseksi – 150 € |
|
Moitekanne – alk. 251 €/h |
|
Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.
