Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä voi olla vahingonkorvausvastuuta tai rikosperusteista vastuuta.
Hallituksen jäsenen henkilökohtainen korvausvastuu osakeyhtiölain perusteella voi muodostua hallitukselle kuuluvien tehtävien laiminlyönnistä tai huolimattomasta hoitamisesta. Tällaisia tehtäviä ovat myös hallituksen kokousten ulkopuolella hallituksen jäsenen ominaisuudessa tapahtuva toiminta.
Vastuun edellytyksenä on tuottamus eli huolimaton menettely. Lieväkin tuottamus voi perustaa hallituksen jäsenelle henkilökohtaisen korvausvastuun, joka kattaa koko henkilökohtaisen omaisuuden.
Vastuuperusteet
Hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen aiheuttamastaan vahingosta yhtiötä, osakkeenomistajaa tai muuta henkilöä kohtaan. Muu henkilö on yleensä yhtiön velkoja, työntekijä tai sopimuskumppani. Vastuu voi perustua osakeyhtiölain säännösten tai yhtiöjärjestyksen vastaiseen menettelyyn (ks. osakeyhtiölaki 22 luvun 1 §).
Hallituksen jäsenen vastuu yhtiötä kohtaan voi lisäksi syntyä vahingosta, joka on aiheutunut huolellisuusperiaatteen vastaisesta tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta.
Osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen myös muiden vastuuperusteiden perusteella (esim. vahingonkorvauslain). Tässä artikkelissa ei syvennytä muihin vastuuperusteisiin.
Osakeyhtiön hallituksen jäsenen tehtävien laiminlyönti tai huolimaton hoitaminen voi täyttää vakavimmissa tapauksissa myös joidenkin rikosten tunnusmerkistön. Tyypillisimpiä hallituksen jäsenen tehtäviin liittyviä rikoksia ovat kirjanpitorikos, velallisen epärehellisyys ja työsuojelurikos.
Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus
Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Yhtiön johdolla tarkoitetaan hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa sekä mahdollisia hallintoneuvoston jäseniä.
Johdon huolellisuusvelvollisuus edellyttää, että johdon on toimittava aktiivisesti yhtiön edun mukaisesti. Johto kantaa näin ollen vastuun sekä tekemisistään ja tarpeellisten toimien tekemättä jättämisistä.
Liiketoimintaan kuuluu olennaisesti voitontavoittelu ja siihen liittyvä riski. Hallituksen jäsenen tehtävänä on pitää riski hyväksyttävällä tasolla. Pelkästään riskien realisoituminen ei aina johda hallituksen jäsenen henkilökohtaiseen vastuuseen.
Käytännössä hallituksen jäsenen vastuun välttäminen vaatii päätösten huolellista perustelua ja riskien tunnistamista.
Hallituksen kokouksen pöytäkirjasta olisi hyvä käydä ilmi harkintaprosessi, joka päätöksen taustalla on ollut. Pöytäkirjaan kannattaa kirjata, jos hallitus on käyttänyt asiantuntijaa päätöksenteon apuna. Hallituksen jäsenellä on oikeus saada merkityksi pöytäkirjaan eriävä mielipide. Päätöstä vastustaneen hallituksen jäsenen tulee myös toimia aktiivisesti vastustaakseen päätöstä, jotta hän voi henkilökohtaisesti vapautua vastuusta.
Huolellisesti tehty päätös
Hallituksen jäseniltä edellytetään objektiivista huolellisuutta. Huolellisuuden mittapuuna on se, mitä vastaavassa asemassa olevalta yhtiön edun mukaisesti huolellisesti toimivalta voisi vaatia.
Yleisesti voidaan katsoa, että hallitus on tehnyt päätöksen riittävän huolellisesti, kun seuraavat vaatimukset on täyttyneet:
- Riittävä informaatio: ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto.
- Liiketaloudellinen peruste: hankitun tiedon perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi
- Ei eturistiriitaa: päätöksen tai muun toimen tekoon eivät ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat.
- Ei passiivinen: huolellisuusvelvollisuuden vastaisena voidaan pitää myös sitä, että jokin toimi jätetään kokonaan tekemättä.
Huolellisuuden ja yhtiön edun mukaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota johdon tehtäviin ja erityisesti yhtiön toiminnan tarkoitukseen. Huolellisuuden vaatimus korostuu päätökseen tai toimeen liittyvän riskin kasvaessa sekä silloin, kun vastapuolena on henkilön lähipiiriin kuuluva taho.
Hallituksen jäsenen lojaliteettivelvollisuus
Yhtiön edun mukaisesti toimiminen merkitsee hallituksen jäsenelle asetettua lojaliteettivelvollisuutta yhtiötä ja sen kaikkia osakkeenomistajia kohtaan.
Lojaliteettivelvoitteen rikkominen voi johtaa hallituksen jäsenen vastuuseen.
Todistustaakka huolellisesta toiminnasta
Lähtökohtaisesti vahingonkärsineen osapuolen täytyy pystyä näyttämään, että hallituksen jäsen on toiminut huolimattomaksi. Vahingonkorvausta vaativan on kyettävä näyttämään toteen hallituksen jäsenen huolimaton toiminta ja siitä johtuva vahinko.
Osakeyhtiölain mukaan kolmessa seuraavassa tilanteessa sovelletaan kuitenkin käännettyä todistustaakkaa:
- Vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiö muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla osakeyhtiölain 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita;
- Vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä;
- Vahinkoa on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.
Käännetty todistustaakka tarkoittaa, että hallituksen jäsenen on kyettävä osoittamaan menetelleensä huolellisesti välttääkseen korvausvastuun.
Hallituksen tehtävien delegointi ja vastuu
Hallitus voi delegoida osan tehtävistään toimitusjohtajalle tai muulle taholle. Delegoimisesta huolimatta hallituksella on valvontavastuu siitä, että tehtävät suoritetaan oikein.
Keskeiset valvontavastuut
- Tietosuojavelvoitteiden noudattaminen yhtiössä
- Työsuojeluvelvoitteiden noudattaminen yhtiössä
- Ympäristöriskien hallinta
- Kirjanpito- ja tilipäätösvelvoitteiden noudattaminen
- Yhtiön maksukyvyn ja oman pääoman riittävyyden valvonta
- Osakasluettelon päivittäminen
Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi. Yhtiökokoukselle asian siirtäminen voi vapauttaa hallituksen jäsenen vastuussa tällaiseen päätökseen liittyen.
Vastuu voi kuitenkin realisoitua esittely- tai täytäntöönpanovastuun muodossa hallituksen jäsenen osallistuessa yhtiökokouksen päätöksen valmisteluun tai toteuttamiseen.
Esimerkkejä hallituksen jäsenen vastuutilanteista
- Yhtiökokouksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen vastaisen päätöksen täytäntöönpanoon osallistuminen.
- Toimitusjohtajan tai alempien johtajien tehtävien valvonnan laiminlyönti.
- Yhtiön omaisuuden myyminen selvästi alihintaan.
- Yhtiön toimintaan liittymättömien tai ylihintaisten hyödykkeiden hankkiminen.
- Tilinpäätöksen laatimisen valvonnan (oikea-aikaisesti laatiminen sekä oikean ja riittävän kuvan antaminen yhtiön tilasta) laiminlyönti
- Esteellisenä päätöksentekoon osallistuminen.
- Osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaavan päätöksen tekeminen.
- Heikosti perustelluiden investointien tekeminen.
- Yhtiökokouksen koolle kutsumiseen liittyvän menettelyn laiminlyönti (ks. yhtiökokouskutsu).
