Eriävä mielipide on hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan keino vaikuttaa heidän mahdolliseen rikos- vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseensa. Pelkän eriävän mielipiteen ilmaisu ei kuitenkaan välttämättä riitä vapauttamaan vastuusta.
Hallituksen päätös on enemmistön kanta
Useimmat hallituksen kokouksen pöytäkirjat päättyvät toteamukseen, että ”päätökset tehtiin yksimielisesti.”
Tällainen toteamus on paikallaan, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat olleet yksimielisiä. Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä hallituksen tarvitse päätyä yksimielisyyteen, vaikka usein yksimielisyyttä tavoitellaan.
Hallituksen jäsenellä on oikeus esittää erilaisia päätösehdotuksia ja olla eri mieltä muiden hallituksen jäsenten kanssa.
Erilaisista päätösehdotuksista on mahdollista äänestää hallituksessa. Hallituksen päätökseksi kirjataan tällöin enemmistön kanta. Tasatilanteissa puheenjohtajan ääni ratkaisee, ellei muusta ole määrätty.
Erimieltä olevan hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan oikeudet
Vähemmistöön jääneellä hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Eriävällä mielipiteellä ja vastaan äänestämisellä voi olla merkitystä tilanteissa, joissa arvioidaan hallituksen jäsenen vastuuta.
Hallituksen jäsenellä on oikeus saada eriävä mielipide merkityksiksi myös sellaisten asioiden osalta, joissa ei ole äänestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus eriävän mielipiteensä merkitsemiseen myös sellaisissa tilanteissa, joissa hänellä ei ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon tai häneltä on evätty puheoikeus kokouksessa.
Varajäsenellä on oikeus saada merkityksi eriävä mielipide silloin, kun varajäsen osallistuu hallituksessa päätöksentekoon.
Eriävä mielipide on kirjattava pöytäkirjaan
Hallituksen puheenjohtaja vastaa pöytäkirjasta, joten puheenjohtajan vastuulla on huolehtia, että pöytäkirjaan tehdään merkintä eriävästä mielipiteestä. Pöytäkirjasta olisi hyvä käydä ilmi selkeästi äänestyksen lopputulos ja eriävän mielipiteen perustelut.
Tapoja kirjata eriävä mielipide pöytäkirjaan on useita. Jo pelkkä äänestystuloksen merkintä voidaan rinnastaa eriävän mielipiteen kirjaamiseen. Hallituksen jäsenen on kuitenkin syytä perustella eriävä mielipide sillä, perusteettoman eriävän mielipiteen esittäminen ei ole hyväksyttävää varmuuden vuoksi vain oman vastuun rajaamiseksi.
Eriävän mielipiteen voi ilmaista suullisesti tai kirjallisesti
Hallituksen jäsen voi esittää eriävän mielipiteen sen jälkeen, kun asiasta on äänestetty tai sitä on muuten käsitelty.
Eriävän mielipiteen voi esittää suullisesti, mutta hallituksen jäsen voi laatia myös kirjallisen perustelun ennen hallituksen kokouksen pöytäkirjan tarkistamista. Tällainen kirjallinen perustelu voidaan ottaa pöytäkirjan liitteeksi.
Eriävän mielipiteen oikeudellinen merkitys
Eriävän mielipiteen oikeudellinen merkitys on sidoksissa siihen, miten hallituksen jäsen tosiasiallisesti toimii. Tätä kuvastaa korkeimman oikeuden ratkaisu vuodelta 1985, jossa eriävän mielipiteen esittänyt ei vapautunut vastuusta (KKO 1985-II-82).
Tähän vaikutti se, että eriävän mielipiteen ilmaisut hallituksen jäsen ei enää samaa asiaa myöhemmissä kokouksissa käsiteltäessä ilmaissut eriävää kantaansa harjoitetun toiminnan suhteen. Sen sijaan hän osallistui aktiivisesti ja täysipainoisesti päätöksentekoon, sen valmisteluun ja toimeenpanoon.
Jos hallituksen jäsen ei toimi eriävän mielipiteen mukaisesti jatkossa, eriävä mielipide voi menettää merkityksensä. Tosiasiallinen eriävän mielipiteen mukainen toiminta puolestaan puoltaa sitä, että hallituksen jäsen vapautuu vastuusta.
Viime kädessä hallituksen jäsenen on erottava hallituksesta, jotta hän välttää vastuun. Mitä merkittävämmästä päätöksestä ja mitä suuremmasta vääryydestä on kyse, sitä radikaalimpia toimia vaaditaan hallituksen jäseneltä vastuun välttämiseksi.
