Lekantti

LEKANTTI

Blogi » Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio on tuomioistuimen riita-asiassa antama ratkaisu, joka perustuu jommankumman asianosaisen passiivisuuteen. Passiivisuudeksi voidaan katsoa myös ilman perusteita haastehakemuksen vastustaminen.

Tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion vain tahdonvaltaisissa riita-asioissa (dispositiivinen asia). Yksipuolista tuomiota ei voida antaa rikosasioissa tai indispositiivissa riita-asioissa (esim. isyyden vahvistaminen, elatus tai lapsen tapaamisoikeus).

Valtaosa riita-asioista on tahdonvaltaisia eli sellaisia, joissa sovinto on sallittu. Näissä asioissa on aina mahdollisuus siihen, että tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion.

Tuomioistuimen on annettava yksipuolinen tuomio asianosaisen vaatimuksesta, jos

  1. vastapuoli on jäänyt pois istunnosta tai
  2. vastapuoli ei ole antanut määräajassa häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Mikäli tällainen tilanne on käsillä, tuomioistuin tiedustelee yksipuoliseen tuomioon oikeutetulta asianosaiselta, vaatiiko hän yksipuolista tuomiota.

Lähtökohtaisesti asianosaisen kannattaa tässä tilanteessa vaatia yksipuolista tuomiota, koska muuten tuomioistuimen on jätettävä asia sillensä. Poikkeuksen tästä muodostaa tilanne, jossa vastaaja on vastannut kanteeseen. Tällöin asianosaisella on yksipuolisen tuomion asemesta oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla ja esittää sitä varten tarvittava selvitys.

Tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion myös ilman asianosaisen vaatimus, jos

  1. vastaaja ei ole antanut pyydettyä kirjallista vastausta määräajassa tai
  2. vastaaja ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen.

Tämän lisäksi oikeudenkäymiskaaressa on juoksevaa sitoumusta koskeva säännös (OK 5 luvun 14 §).

Yksipuolinen tuomio

Kantajan eduksi annetulla yksipuolisella tuomiolla tuomioistuin hyväksyy kanteen kantajan esittämien vaatimusten mukaisesti. Tuomioistuin tutkii tällöin vain sen, onko vaatimukset selvästi perusteettomia. Tuomioistuin ei saa antaa yksipuolista tuomiota siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton.

Puolestaan vastaajan eduksi annetulla yksipuolisella tuomiolla tuomioistuin hylkää kanteen. Kanne on kuitenkin hyväksyttävä tuomiolla siltä osin kuin kanne on selvästi perusteltu tai vastaaja on myöntänyt kanteen.

Takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon on haettava aikailematta

Takaisinsaanti on ainoa lain tuntema muutoksenhakukeino yksipuoliseen tuomioon. Takaisinsaantia tulee hakea siinä tuomioistuimessa, joka on antanut yksipuolisen tuomion.

Takaisinsaantihakemus tehdään siis käräjäoikeuden tuomiosta käräjäoikeuteen, eikä tätä ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen.

Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Jos takaisinsaantihakemus ei tehdä määräajan sisällä, se jätetään tutkimatta ja yksipuolinen tuomio jää voimaan.

Yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisessa ei vaadita noudatettavaksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiä tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä, vaan muukin todisteellinen tiedoksianto riittää. Yksipuolinen tuomio voidaan toimittaa todisteellisesti esimerkiksi haastemiehen välityksellä tai postitse saantitodistuskirjeenä.

Takaisinsaannin määräajan alkamisen ehdoton edellytys on kuitenkin jonkinlainen todisteellinen tiedoksianto. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan riittävää ei ole muulla tavoin osoitettu tosiasiallinen tietoisuus yksipuolisesta tuomiosta (KKO:2021:2).

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan sen asianosaisen asiana, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu, on huolehtia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuolisesta tuomiosta.

Tuomioistuimen on huolehdittava tiedon antamisesta yksipuolisen tuomiosta vain poikkeustapauksissa.

  1. saaminen on määrätty maksettavaksi sen vakuutena olevasta kiinteästä omaisuudesta tai
  2. se, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, on siinä velvoitettu suorittamaan valtiolle korvausta oikeusapulain nojalla.

Takaisinsaannin hakeminen – Takaisinsaantihakemuksen laatiminen

Tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion tutkimatta asiaa tarkemmin, joten mahdollisuus tuomion perusteettomuuteen tai virheellisyyteen on suuri. Takaisinsaantimenettelyä käyttämällä asia voidaan saada uudelleen tuomioistuimen tutkittavaksi.

Takaisinsaantihakemus on laadittava huolellisesti. Takaisinsaantihakemuksesta on ilmettävä:

  1. sellainen syy tuomion muuttamiselle, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa tai
  2. asianosaisen kanta tuomioistuimen pyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Takaisinsaantiin ei riitä pelkästään vaatimuksen vastustaminen. Tällainen puutteellinen vastaus voi johtaa uuteen yksipuoliseen tuomioon. Asianosaisella, jota vastaan on annettu toistamiseen yksipuolinen tuomio, ei ole enää oikeutta takaisinsaantiin.

Kiistämisen tueksi esitetyt perusteet voivat olla varsin yksinkertaisia, jotta käsittelyä voidaan jatkaa. Tällaisia hyväksyttäviä kiistämisen perusteita voivat olla esimerkiksi “velka ei ole syntynyt”, “velka on maksettu”, “jääkaappi ei toimi”, “auto oli korjattu niin huonosti, että se jouduttiin korjaamaan uudestaan” tai “kirjoja ei ole toimitettu” (HE 15/1990 vp, s. 59).

Asian menestymisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää esittää mahdollisimman hyvät perusteet kiistämisen tueksi. Tämän takia takaisinsaantihakemuksen laadinnassa kannattaa kääntyä juristin puoleen.

Takaisinsaantihakemuksen tulee olla myös muutoin vaatimusten mukainen. Hakemukseen tulee esimerkiksi kirjoittaa asian diaarinumero, joka löytyy haasteen oikeasta yläkulmasta.

Vaikka takaisinsaantihakemuksen laatimiseen on aikaa 30 päivää yksipuolisen tuomion todisteellisesta tiedoksiannosta, niin oikeudenkäyntiavustajan puoleen kannattaa kääntyä viipymättä.

Yksipuolinen tuomio on ulosottokelpoinen

Yksipuolinen tuomio on ulosottokelpoinen eli kaikki tuomitut saatavat voidaan periä tuomitulta ulosoton kautta. Yksipuolinen tuomio voi velkomusasioissa tarkoittaa maksuhäiriömerkintää eli luottotietomerkintää.

Takaisinsaantihakemuksen jälkeen velallinen voi itse pyytää luottotietorekistereitä poistamaan merkinnän. Pyyntö tulee tehdä sekä Suomen Asiakastieto Oy:lle että Bisnode Finland Oy:lle.

Juridisesti olennaiset kysymykset

  • Onko yksipuolinen tuomio perusteeton tai virheellinen?
  • Onko yksipuolinen tuomio toimitettu todisteellisesti?
  • Onko takaisinsaannin 30 päivän määräaika kulunut umpeen?
  • Onko takaisinsaantihakemuksessa vastattu riittävästi lausumapyynnössä esitettyihin kysymyksiin oikeudenkäynnin jatkamiseksi?
  • Onko takaisinsaantihakemuksessa esitetty vaatimuksen kiistämisen tueksi riittävät perusteet?
Facebook
Twitter
LinkedIn
Eriävä mielipide

Eriävä mielipide hallituksen kokouksessa 

Eriävä mielipide on hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan keino vaikuttaa heidän mahdolliseen rikos- vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseensa. Pelkän eriävän mielipiteen ilmaisu ei kuitenkaan välttämättä riitä vapauttamaan vastuusta.  Hallituksen

Lue lisää »
Yhtiökokous osakeyhtiössä

Yhtiökokous osakeyhtiössä

Yhtiökokous on osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ylin päättävä elin. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Pienessä yhtiössä yhtiökokouksen pitäminen voi olla enemmän muodollisuus kuin paikka tehdä merkittävimmät päätökset.

Lue lisää »
Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä

Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä

Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä voi olla vahingonkorvausvastuuta tai rikosperusteista vastuuta. Hallituksen jäsenen henkilökohtainen korvausvastuu osakeyhtiölain perusteella voi muodostua hallitukselle kuuluvien tehtävien laiminlyönnistä tai huolimattomasta hoitamisesta.

Lue lisää »
Liikesalaisuuden rikkominen

Liikesalaisuuden rikkominen

Liikesalaisuuden rikkomisesta on kyse tilanteesta, jossa salassapitovelvollinen oikeudettomasti ilmaisee tai hyödyntää liikesalaisuuden alaista tietoa tai jokin henkilö oikeudettomasti hankkii liikesalaisuuden. Salassapitovelvollisuus voi perustua suoraan lakiin

Lue lisää »
Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.