Työntekijän palkkaaminen

Palkkaa työntekijä tai ulkoista tehtävät muulla tavoin.

Verkkokauppajuristin opas

Työntekijän palkkaaminen

Yrityksen tehtävä ei ole työllistää, vaan tuottaa voittoa. Mitä enemmän tuottavaa työtä yrityksessä tehdään, sitä enemmän voittoa kertyy. Työtaakan onnistunut jakaminen eri henkilöiden kesken on vaurastumisen kulmakivi.

Miksi lukisit nämä neuvot?

Niko Puranen

Verkkokauppajuristi (OTM), Lekantti Oy:n toimitusjohtaja

Kannattaako työntekijää palkata?

Työntekijän palkkauksen pitää tuoda enemmän rahaa viivan alle kuin se kuluttaa kassaa, muuten voittoa kerry. Jokaisen työntekijän palkkaaminen on suunniteltava huolellisesti, jotta palkkaamisen riskit pysyvät kurissa.

Lisää työvoimaa yritykseen voi saada ilman oman työntekijän palkkaamista. Työtehtäviä voi ulkoistaa muille yrityksille tai työvoimaa voi vuokrata.

Laskutuspalvelun kautta kevyt yrittäjän palkkaaminen avuksi voi olla aluksi riskittömämpää. Hyvän työntekijän saaminen palkkalistoille voi tulla pidemmän päälle kannattavammaksi.

Työvoiman tarve – Jatkuva vai määräaikainen?

Ennen työntekijän palkkaamista tulee määrittää työvoiman tarve. Jos työvoimaa tarvitaan vain sesonkiluonteisesti tai projektiluontoisesti, voi olla perusteet solmia työsuhde määräaikaisena.

Lähtökohtaisesti työsuhteiden katsotaan olevan toistaiseksi voimassa olevia. Olettama toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta on vahva. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen ei ole hyväksyttävää perustetta, katsotaan työsuhde olevan toistaiseksi voimassa oleva työsopimuksen sisällöstä riippumatta.

Työvoiman tarve on oltava tilapäinen, jotta työsopimus voidaan solmia työnantajan aloitteesta määräaikaisena.

Määräaikaisen työsuhteen peruste voi olla:

Projekti
Sijaisuus
Harjoittelu
Tietyn tilauksen kestoaika
Ennalta tiedossa oleva tuotanto- tai palveluhuippu, jonka päättyminenkin on tiedossa
Kysynnän vakiintumattomuus
Kausiluontoinen alle 9 kk työ
Pitkäaikaistyöttömän palkkaus

Työsopimuksen laatiminen

Kirjallisen työsopimuksen laatiminen ennen töiden aloitusta ei ole pakollista. Työsuhde voikin syntyä puolihuolimattomasti siten, että työntekijä aloittaa työt ilman tarkempaa sopimusta työn ehdoista.

Työnantajalla on velvollisuus antaa keskeiset ehdot kirjallisesti työntekijälle. Työnantajan kannalta järkevintä on tehdä kirjallinen työsopimus jo ennen töiden aloittamista.

Työsopimuksen osapuolet

Työsopimukseen on kirjattava riittävän täsmällisesti työsopimuksen osapuolet, jotta osapuolet ovat yksilöitävissä. Yhteystiedot ovat välttämättömiä, jotta kumpikin osapuoli voi toimittaa työhön liittyviä ilmoituksia toiselle osapuolelle.

Työnantajasta on kirjattava yrityksen virallinen nimi ja kotipaikka sekä osoite. Työnantaja voi kirjata myös muita yhteystietojaan, joihin työntekijä voi toimittaa työsuhteeseen liittyviä ilmoituksia.

Työntekijästä on kirjattava sopimukseen työntekijän nimi, osoite ja henkilötunnus. Henkilötunnus on tarpeen työntekijän yksilöimiseksi työnantajavelvoitteiden täyttämistä varten. Henkilötunnusta on käsiteltävä huolellisesti, eikä sitä saa liittää rutiininomaisesti muihin asiakirjoihin.

Työsopimusta tulisi käsitellä luottamuksellisesti. Suojaamattomassa sähköpostissa ei pitäisi käsitellä työntekijän tiedoilla täytettyä työsopimusta.

Työnteon alkamisajankohta ja kesto

Sopimuksessa on ilmoitettava työn alkamisajankohta. Työn alkamisajankohdasta lasketaan alkavaksi koeaika sekä työnantajan velvoitteet.

Jos muuta ei ole sovittu, työsuhde katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisissa työsopimuksissa on ilmoitettava työnpäättymisajankohta. Mikäli työnpäättymisajankohta ei ole tiedossa, voidaan sopimukseen kirjata tieto siitä, millä perusteella päättymisajankohta määräytyy. Tällainen tilanne on käsillä, jos määräaikaisuuden perusteena on projekti, jonka tarkkaa päättymispäivää ei tiedetä.

Sopimuksessa on ilmoitettava työn alkamisajankohta. Työn alkamisajankohdasta lasketaan alkavaksi koeaika sekä työnantajan velvoitteet.

Tällainen tilanne on käsillä, jos määräaikaisuuden perusteena on projekti, jonka tarkkaa päättymispäivää ei tiedetä.

Koeajasta sopiminen

Työsopimuksessa on mahdollista sopia työsuhteen alkuun sijoittuvasta koeajasta. Koeaika voi olla enintään 6 kuukautta, jos koeajan kestoa ei ole rajoitettu.

Koeaika voi olla enintään puolet määräaikaisen sopimuksen pituudesta, jos työsopimuksen kesto on alle 12 kuukautta.
Koeajan kestoa on voitu rajoittaa työehtosopimuksen määräyksellä alle 6 kuukauteen.

Jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on 8 kuukautta, koeaika voi olla enintään 4 kuukautta.

Verkkokauppaa harjoittavan yrityksen toimialana on usein vähittäiskauppa, tukkukauppa tai vastaava kaupan alan työehtosopimukseen kuuluva toimiala. Kaupan alan työehtosopimus sallii 6 kuukauden koeajasta sopimisen työsopimuksella.

Työntekopaikka

Työsopimuksessa työntekopaikkaa määritellessä tulisi pitää mielessä työsuhteen pysyvyys. Työntekopaikan määrittely osoitteen tarkkuudella voi tuottaa ongelmia myöhemmin, jos yritys perustaa uuden toimipisteen, johon osa työntekijöistä olisi tarkoitus siirtää. Osoitteen päivittäminen tarkoittaa työsuhteen ehtojen muutosta. Jos muutosta voidaan pitää olennaisena, työnantaja ei voi muuttaa ehtoa työnjohto- ja valvontaoikeuden perusteella.

Työntekopaikka tulisi määritellä riittävän väljästi, jotta työntekopaikan muutos ei vaadi työsopimuksen muuttamista. Työntekopaikasta sopiessa olisi huomioitava, missä kaikissa paikoissa työntekijän tulee työsuhteen aikana työskennellä.

Jos työhön mahdollisesti liittyy tuotteiden kuljetuksia asiakkaiden luokse tai asiakaskäyntejä, nämä tulisi huomioida työntekopaikkaa määritellessä. Työskentelyalueen maantieteellinen rajaus on usein myös hyvä käydä ilmi työsopimuksesta. Jos työhön kuuluu vierailuja esimerkiksi ulkomaalaisten valmistajien tehtailla, tulisi tämä huomioida työntekopaikkaa määritellessä.

Etätyöstä on sovittava erikseen. Etätyösopimuksella on sovitta kaikki keskeiset etätyöhön liittyvät ehdot.