Yhtiökokous osakeyhtiössä kirjoittanut Niko Puranen
28.9.2023 Yhtiökokous on osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön ylin päättävä elin. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Pienessä yhtiössä yhtiökokouksen pitäminen voi olla enemmän muodollisuus kuin paikka tehdä merkittävimmät päätökset. Yhtiökokouksen merkitys korostuu, jos yhtiössä on hallituksen ulkopuolisia osakkeenomistajia. Vähemmistöosakkeenomistajalle yhtiökokous voi olla ainoa tapa vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Yhtiökokouksen käsiteltäväksi kuuluvat ne asiat, jotka on osakeyhtiölaissa nimenomaisesti säädetty kuuluvaksi yhtiökokoukselle.…
Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä kirjoittanut Niko Puranen
8.8.2023 Hallituksen jäsenen vastuu osakeyhtiössä voi olla vahingonkorvausvastuuta tai rikosperusteista vastuuta. Hallituksen jäsenen henkilökohtainen korvausvastuu osakeyhtiölain perusteella voi muodostua hallitukselle kuuluvien tehtävien laiminlyönnistä tai huolimattomasta hoitamisesta. Tällaisia tehtäviä ovat myös hallituksen kokousten ulkopuolella hallituksen jäsenen ominaisuudessa tapahtuva toiminta. Vastuun edellytyksenä on tuottamus eli huolimaton menettely. Lieväkin tuottamus voi perustaa hallituksen jäsenelle henkilökohtaisen korvausvastuun, joka kattaa koko…
Liikesalaisuuden rikkominen kirjoittanut Niko Puranen
5.6.2023 Liikesalaisuuden rikkomisesta on kyse tilanteesta, jossa salassapitovelvollinen oikeudettomasti ilmaisee tai hyödyntää liikesalaisuuden alaista tietoa tai jokin henkilö oikeudettomasti hankkii liikesalaisuuden. Salassapitovelvollisuus voi perustua suoraan lakiin tai sopimukseen otettuun nimenomaiseen salassapitoehtoon. Loukkaaja on velvollinen korvaaman liikesalaisuuden haltijalle kohtuullisen hyvityksen tai korvauksen, vaikka sopimussakosta ei ole mainintaa sopimuksessa. Liikesalaisuuden loukkauksesta voi syntyä loukkaajalle rikosoikeudellinen ja korvausoikeudellinen vastuu.…
Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus ja salassapitovelvollisuus kirjoittanut Niko Puranen
4.6.2023 Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeudesta ja siihen liittyvästä salassapitovelvollisuudesta sopiminen osakassopimuksessa on tyypillistä, vaikka kaikki osakkaat olisivat hallituksessa tai yhtiön johtotehtävissä osakassopimuksen laatimisen aikaan. Osakassopimuksessa onkin hyvä varautua tilanteeseen, jossa osa osakkaista jättää yhtiön johtotehtävät. Lähtökohtaisesti osakkailla ei ole erityistä oikeutta saada yhtiön sisäistä tietoa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi hallituksen kokouksessa käsitellyt asiat voivat olla luottamuksellisia, joten…