Sopimuksen osapuolet – Yksilöi sopimuksessa tarkasti
Sopimuksen osapuolia voivat olla luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä erilaiset oikeushenkilöt esimerkiksi osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt tai kunnat. Sopimus syntyy, kun kaksi tai useampaa toisiaan edellyttävää tahdonilmaisua kohtaa kirjallisesti, suullisesti tai hiljaisesti. Tällöin on tulkittavissa, että sopimuksen osapuolet haluavat yhteistuumin muuttaa keskinäisiä oikeussuhteitaan. Sopimuksen osapuolilla on oikeus odottaa, että muut osapuolet noudattavat sopimuksen ehtoja. Toisaalta heillä on […]
Reklamaation tekeminen eli virheestä ilmoittaminen
Reklamaation tekeminen myyjälle oikea-aikaisesti on ostajan velvollisuus. Reklamaatio eli virheilmoitus tarkoittaa tuotteen tai palvelun virheestä ilmoittamista. Reklamaation liittyvässä sääntelyssä on eroja sen mukaan, onko kyse esimerkiksi kuluttajakaupasta, muusta tavaran kaupasta tai kiinteistön kaupasta. Ostajan tarkastusvelvollisuus Ostajan tarkastusvelvollisuuteen kuuluu ennakkotarkatusvelvollisuus ennen kauppaa sekä jälkitarkastusvelvollisuus kaupanteon jälkeen. Lähtökohtaisesti ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, jonka hänen olisi […]
Nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen – Näin teet sen ilmaiseksi
Nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen unohtuu helposti. Koko sopimus voi jäädä vaille sitovuutta, jos sopimuksen tehneillä henkilöillä ei ole ollut riittävää edustusoikeutta. Aina ennen liikesopimuksen allekirjoitusta tulisikin tarkistaa sopimuskumppanin valitsemien allekirjoittajien edustusoikeus. Edustusoikeus voi perustua kaupparekisteristä ilmenevään nimenkirjoitusoikeuteen tai valtuutukseen. Asemavaltuutuksen perusteella yrityksen työntekijät voivat tehdä yhtiötä sitovia arkipäiväisiä sopimuksia esimerkiksi irtaimen tavaran kaupasta ilman nimenkirjoitusoikeutetun erillistä hyväksyntää. […]
Salassapitosopimuksen sisältö – Onko sillä niin väliä?
Salassapitosopimus (NDA) on yksi tyypillisimmistä liike-elämän sopimustyypeistä. Salassapitovelvoite liittyy tavalla tai toisella useimpiin liikesuhteisiin. Erillisiä ns. puhtaita salassapitosopimuksia tehdään tyypillisesti ennen liikeneuvottelujen aloittamista silloin, kun muuta sovittavaa ei vielä ole. Tällöin sopimuksen tarkoitus on yleensä sopia liikeneuvotteluiden aikana esiin tulleiden liikesalaisuuksien salassapidosta. Salassapitolauseke on puolestaan muun sopimuksen (esim. jälleenmyyntisopimuksen tai osakassopimuksen) osaksi otettu salassapitoehto. Salassapitolausekkeen […]