Sopimuksen osapuolia voivat olla luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä erilaiset oikeushenkilöt esimerkiksi osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt tai kunnat. Sopimus syntyy, kun kaksi tai useampaa toisiaan edellyttävää tahdonilmaisua kohtaa kirjallisesti, suullisesti tai hiljaisesti. Tällöin on tulkittavissa, että sopimuksen osapuolet haluavat yhteistuumin muuttaa keskinäisiä oikeussuhteitaan.
Sopimuksen osapuolilla on oikeus odottaa, että muut osapuolet noudattavat sopimuksen ehtoja. Toisaalta heillä on myös velvollisuus täyttää omat sopimukseen liittyvät velvoitteensa.
Sopimuksen osapuolten yksilöinti
Kirjallisessa sopimuksessa kannattaa määritellä tarkasti, ketkä ovat sopimuksen osapuolia. Määrittelyn tarkkuus riippuu sopimuksen luonteesta. Yksityishenkilöiden osalta on syytä mainita vähintään henkilön etu- ja sukunimi. Nimen lisäksi usein on syytä mainita myös henkilön osoite ja syntymäaika tai henkilötunnus.
Yritysten ja muiden oikeushenkilöiden osalta sopimuksessa on mainittava rekisteröity toiminimi. Tämän lisäksi on syytä mainita y-tunnus sekä kotipaikka. Kansainvälisissä yhteyksissä on usein tarpeen mainita myös, mihin rekisteriin yritys on rekisteröity (esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin).
Oikeushenkilöiden osalta on oltava tarkkana, että sopimukseen tulee sidotuksi oikea oikeushenkilö. Yritys voi muodostua konsernista, jossa on useita eri oikeushenkilöitä. Emoyhtiö ei vastaa tytäryhtiön velvoitteista, eikä tytäryhtiö emoyhtiönsä velvoitteista.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta sopimukseen voidaan merkitä yrityksen tiedot, mutta tosiasiassa sopimuskumppani on tällöinkin luonnollinen henkilö.
Perustettavan yhteisön kanssa tehdessä sopimuksia on usein tarpeen yksilöidä perustettavan yhteisön nimissä asioivat henkilöt sopimukseen.
Kevytyrittäjyyteen liittyvien laskutuspalveluiden osalta on huomattava, että kevytyrittäjällä ei ole usein oikeutta tehdä sopimusta laskutuspalvelun nimiin.
Valtuutus tehdä sopimus
Osapuolet voivat tehdä sopimuksia vain, jos heillä on oikeudellinen kelpoisuus siihen. Tämä tarkoittaa, että yksityishenkilöiden on oltava täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia, eli kyvykkäitä ymmärtämään sopimuksen sisältöä ja sitoutumaan siihen. Valtakirjalla henkilö voi valtuuttaa toisen osapuolen tekemään sopimuksia puolestaan.
Oikeushenkilöt toimivat aina edustajan kautta. Oikeushenkilön nimissä toimivalla henkilöllä tulee olla riittävä valtuutus tehdä sopimuksia. Valtuutus voi perustua eräissä tapauksissa asemavaltuutukseen. Esimerkiksi autokaupan myyjällä on asemavaltuutuksen perusteella oikeus tehdä kauppasopimus autosta.
Usein yritysten välisiä sopimuksia solmittaessa asemavaltuutus ei kuitenkaan ole riittävä, vaan henkilöllä tulee olla nimenkirjoitusoikeus. Nimenkirjoitusoikeuden voi tarkistaa kaupparekisteristä.
Sopimuksen osapuolten vaihdokset
Joissain tapauksissa sopimuksen osapuoli voi vaihtua sopimuskauden aikana. Sopimuskumppanin vaihdon taustalla voi olla esimerkiksi perintötilanne tai yrityskauppa.
Sopijapuolen vaihto ei ole lähtökohtaisesti sallittua ilman toisen osapuolen erillistä suostumusta tai nimenomaista sopimusehtoa. Kuolemantapauksessa sopimus ei pääty automaattisesti, vaan sopimuksen osapuoleksi tulee kuolinpesä. Työsopimus on kuitenkin luonteeltaan sellainen sopimus, joka päättyy kuolemaan.
Kuolemantapauksiin liittyen on usein säännöksiä siitä, miten sopimus voidaan päättää ennenaikaisesti. Tällaista sääntelyä on esimerkiksi vuokrasopimuksen osalta.
Sopimuskumppanin taustojen tarkastaminen
Ennen sopimukseen sitoutumista on hyvä tarkastaa sopimuskumppanin taustat. Tämä voi tarkoittaa luotto- ja päättäjätietojen tarkastusta.
- Virre: Kaupparekisteriote, tilinpäätös
- YTJ: Ennakkoperintärekisteri, arvonlisäverovelvollisuus ja verovelkarekisterin tiedot
- Maksukyvyttömyysrekisteri: konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri
- Luottotietorekisteri, ulosottorekisteri
- Osoitepalvelu
