Suullinen sopimus on lähtökohtaisesti oikeudellisesti sitova ja pätevä sopimus siinä missä kirjallinenkin sopimus. Aina kuitenkaan suullinen sopimus ei riitä. Laki tai sopijapuolten sopima käytäntö voivat vaatia, että sopimus tulee laatia kirjallisessa muodossa ollakseen pätevä.
Mihin suullisen sopimuksen pätevyys perustuu?
Suullisen sopimuksen pätevyys perustuu sopimusvapauden periaatteeseen. Sopimusvapauteen kuuluu sopimuksen muotovapaus. Muotovapaus tarkoittaa, että sopimus voidaan tehdä missä tahansa muodossa: suullisesti, kirjallisesti tai jopa hiljaisesti toiminnalla (konkludenttisesti). Sopimusvapaus on yksi sopimusoikeuden keskeisistä periaatteista.
Sopimuksen sitovuus perustuu puolestaan toiseen keskeiseen sopimusoikeudelliseen periaatteeseen, joka on sopimuksen sitovuuden periaate – pacta sunt servanda. Sopimukset on pidettävä.
Tämä tarkoittaa, että osapuoli on velvollinen täyttämään sopimusvelvoitteensa sopimuksen mukaisesti. Mikäli osapuoli ei täytä sopimusta, voi muut sopimuksen osapuolet haastaa sopimusta rikkoneen osapuolen oikeuteen. Tällöin tuomioistuin ja toimeenpanoviranomaiset voivat saattaa sopimuksen täytäntöön.
Suullisen sopimuksen pätevyys ilmenee epäsuorasti myös oikeustoimilain säännöksistä.
Suullisesti tehtyyn tarjoukseen on, jos se hyväksytään, heti annettava vastaus, ellei ole varattu aikaa sen antamiseen; jos vastausta ei heti anneta, katsotaan tarjous hylätyksi.
Milloin suullinen sopimus ei ole riittävä?
Pakottavassa lainsäädännössä on asetettu muotovaatimuksia tietyille sopimuksille ja muille juridisille asiakirjoille. Lakisääteisten muotovaatimusten lisäksi osapuolet voivat myös keskenään sopia siitä, missä muodossa heidän välisensä sopimus on tehtävä.
Muotovaatimuksia liittyy muun muassa seuraaviin juridisiin asiakirjoihin:
- Kiinteistökaupan esisopimus: Kirjallinen sekä täytettävä maakaaren muotovaatimukset.
- Kiinteistön kauppakirja: Kirjallinen sekä täytettävä maakaaren muotovaatimukset.
- Sopimus kiinteistökaupan purkamisesta: Kirjallinen sekä täytettävä maakaaren muotovaatimukset.
- Maanvuokrasopimus: Kirjallinen.
- Osamaksukauppasopimus: Kirjallinen, se on päivättävä, ja myyjän tai hänen edustajansa sekä ostajan on allekirjoitettava se. Mainittava osamaksukauppalain vaatimat tiedot.
- Liikehuoneiston vuokrasopimus: Vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti. Jollei vuokrasopimusta ole tehty kirjallisesti, sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
- Asunnon vuokrasopimus: Vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti. Jollei vuokrasopimusta ole tehty kirjallisesti, sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Vapaa-ajan asunnoksi vuokratun huoneiston määräaikainen vuokrasopimus voi kuitenkin olla myös suullinen.
- Asunnon kauppakirja: Kun perustajaosakas myy asunto-osakkeen rakentamisvaiheen aikana, kauppasopimus on, jotta se olisi ostajaa sitova, tehtävä kirjallisesti.
- Sopimus osakeyhtiön perustamisesta: Kirjallinen ja osakeyhtiölain edellyttämät asiat.
- Avioehtosopimus: Kirjallinen sekä täytettävä avioliittolain muotovaatimukset.
- Testamentti: Kirjallinen sekä täytettävä perintökaaren muotovaatimukset.
- Lahjakirja (tietyt lahjakirjat): Kirjallinen sekä todistajat tai mahdollisesti maakaaren muotovaatimukset.
- Työsuhteen keskeiset ehdot: Annettava kirjallisesti työntekijälle.
- Joustotyösopimus: Kirjallinen.
- Työaikapankkisopimus: Kirjallinen.
- Pääomalainavelkakirja: Kirjallinen ja OYL 12:1 § vaatimukset.
- Velkakirjat: Kirjallinen.
- Vekselit: Kirjallinen ja vekselilain mukaiset muotovaatimukset.
- Kotimyyntiehdot: Annettava kirjallisesti kuluttajalle. Sähköisesti kuluttajan suostumuksella.
- Etämyyntiehdot: Annettava todisteellisesti kuluttajalle (sähköinen/kirjallinen).
- Edustussopimus: Tehtävä kirjallisesti toisen osapuolen vaatimuksesta. Del credere- ja kilpailukieltoehto vaatii kirjallisuutta.
- Osituskirja: Kirjallinen ja molempien puolisoiden on allekirjoitettava se. Kahden esteettömän henkilön tulee toimia siinä todistajina.
- Välityssopimus: Kirjallinen.
Johtaako kirjallisen muodon vaatimuksen sivuuttaminen pätemättömyyteen?
Muotovaatimukset voivat olla varsinaisia, epävarsinaisia ja ohjesisältöisiä.
- Varsinainen muotovaatimus: Noudattamatta jättämisen oikeusvaikutuksena on sopimuksen pätemättömyys. Kiinteistön kauppaa ei voi tehdä ilman määrämuotoista kauppakirjaa.
- Epävarsinainen muotovaatimus: Noudattamatta jättämisen oikeusvaikutuksena ei ole sopimuksen pätemättömyys, mutta sopimuksen oikeusvaikutukset voivat olla toisenlaiset. Sopimus voi olla osapätemätön esimerkiksi määräaikaisuutta koskeva ehto ei ole sitova.
- Ohjesisältöinen muotovaatimus: Noudattamatta jättämisellä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä. Tavallisen velan voi esimerkiksi antaa myös ilman velkakirjaa.
Miksi suullisia herrasmiessopimuksia tulisi välttää?
Liike-elämässä tehdään yhä paljon suullisia tai epämuodollisia sopimuksia, jotka perustuvat molemminpuoliseen luottamukseen ja aiempaan yhteistyöhön.
Epämuodollisesti syntynyt sopimus voi muodostaa liiketoiminnalle merkittävän riskin seuraavista syistä:
- Ehtojen tulkinta jää epäselväksi. Ilman kirjallista dokumentointia on vaikea osoittaa, mitä on tarkalleen sovittu ja millä ehdoilla.
- Todistelu riitatilanteessa on haastavaa. Oikeudessa suullisen sopimuksen sisällön todistaminen voi olla vaikeaa ja kallista.
- Sopimuksen jatkuvuus kärsii henkilöriippuvuudesta. Jos avainhenkilöt vaihtuvat, suullinen sopimus voi kadota muistojen mukana.
- Yrityksen arvo ja uskottavuus heikkenevät. Kirjallisten sopimusten puute voi vaikuttaa negatiivisesti ulkopuolisten sijoittajien tai ostajien arvioon.
- Sopimuksen velvoittavuus on epäselvä. Sopimusvelvoitteiden rikkomista ei ole tällöin yleensä tehostettu sanktioilla.
- Epätarkoituksenmukainen sopimussuhde. Yhteistyöstä voi muodostua vastoin osapuolten tarkoitusta esimerkiksi työsuhde.
- Laskujen perintä vaikeutuu. Perintäyhtiöt eivät yleensä ota vailla kirjallisia sopimuksia olevia saatavia perittäviksi.
