Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa sovitaan työn tekemisestä, ehdoista ja palkkauksesta.
Työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen, ja siihen sovelletaan työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia.
Työsopimuslaki ja usein myös työehtosopimus asettaa työsopimuksen sisällölle pakottavia vaatimuksia.
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksen tekeminen kirjallisessa tai sähköisessä muodossa on sekä työnantajan että työntekijän etujen mukaista. Vaikka työsopimus olisi tehty suullisesti, työnantajalla on kuitenkin velvollisuus antaa työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisesti.
Työnantajan tulee huolehtia, että työsopimukseen kirjataan vähintään ne ehdot, jotka on kirjattu työsopimuslain säännökseen työnteon keskeisten ehtojen antamisesta. Näiden ehtojen lisäksi on huomioitava soveltuvan työehtosopimuksen vaatimukset.
Vähimmäisehtojen lisäksi työnantajan kannattaa sopia työntekijän kanssa myös monista muista sellaisista ehdoista, jotka on mahdollista sisällyttää työsopimukseen. Työsopimuksen muuttaminen kesken työsuhteen vaatii lähtökohtaisesti molempien osapuolten suostumuksen, joten kaikista olennaisista ehdoista kannattaa sopia jo ennen työsuhteen alkua.
Työsopimus on sopimus, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat:
Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta, vaikka sopimus olisi nimetty joksikin muuksi sopimukseksi, kuten toimeksiantosopimukseksi, konsulttisopimukseksi tai alihankintasopimukseksi. Tällainen sopimus voidaan tulkita työsopimukseksi, vaikka sopimus olisi tehty toisen elinkeinonharjoittajan kanssa. Työoikeudellista sääntelyä ei voi kiertää siten, että työntekijä suorittaa työtehtävät oman yrityksen kautta, mikäli työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Toimitusjohtajan ei katsota olevan työsuhteessa yhtiöön, vaan toimitusjohtaja on yhtiön toimielin. Toimitusjohtajan kanssa on tämän vuoksi tarkoituksenmukaista tehdä toimitusjohtajasopimus.
Muut yrityksen johtajat ovat usein työsuhteessa, jolloin työaikalakia lukuun ottamatta työoikeudellinen lainsäädäntö soveltuu heihin. Johtajat eivät ole yleensä saman työehtosopimuksen piirissä kuin muut työntekijät, välttämättä johtajat eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä. Työsuhteessa ei kuitenkaan katsota olevan sellaisien johtajien, joiden asema työnantajayrityksessä on esimerkiksi omistajuuden tai yhtiön toimielimeen kuulumisen vuoksi niin itsenäinen, ettei heidän katsota työskentelevän työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
Edustussopimusten osalta kyse voi olla elinkeinonharjoittajan toimivista kauppaedustajista tai työsopimussuhteessa olevista myyntimiehistä. Elinkeinonharjoittajan toimien kauppaedustajien kanssa voidaan tehdä agenttisopimus.
Työnantajalla on oikeus palkata tehtävään soveltuvin työnhakija. Jotta valintaprosessi olisi todistettavasti lainmukainen, työhön liittyvät vaatimukset on syytä määritellä ja dokumentoida huolellisesti etukäteen. Mikäli työntekijän valinta poikkeaa hakuilmoituksessa ilmoitetuista valintaperusteista, voi valintapäätös herättää epäilyjä syrjinnästä ja johtaa jopa korvausvelvollisuuteen.
Hakuilmoituksen laatiminen
Työnantaja ei saa hakuilmoituksessa asettaa vaatimuksia, jotka perustuvat hakijan ikään, sukupuoleen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ilman perusteltua syytä. Joissakin tapauksissa voidaan kuitenkin etsiä esimerkiksi vastavalmistunutta tai työuransa alussa olevaa työntekijää, mikäli kyseinen kriteeri on olennaisesti sidoksissa työtehtävän luonteeseen. Hakuilmoituksessa voi olla sallittua kannustaa esimerkiksi työtehtävissä aliedustettua sukupuolta lähettämään hakemuksia.
Valintaperusteet ja ansiovertailu
Hakijoiden ansioitumista arvioidaan työtehtävien vaatimusten ja ennalta määriteltyjen valintaperusteiden perusteella. Pätevyysvertailun lisäksi työnantaja voi huomioida myös muita valintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten hakijan soveltuvuuden tehtävään. Tällöin hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi edellyttää yleensä haastattelua.
Dokumentoinnin merkitys
Valintaperusteiden ja ansiovertailun huolellinen dokumentointi on suositeltavaa, sillä ilman asianmukaista kirjaamista voi myöhemmin olla haastavaa osoittaa, mitkä tekijät ratkaisevat valinnan. Dokumentointi parantaa rekrytointiprosessin luotettavuutta ja auttaa työnantajaa perustelemaan valintojaan tarvittaessa.
Syrjimättömyys valinnassa
Työntekijää ei saa valita syrjivin perustein. Ilman lainmukaista syytä sukupuoli, ikä, etninen tausta tai muut henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa vaikuttaa rekrytointipäätökseen. Vaikka työpaikalla olisi ennestään vain yhden sukupuolen edustajia, tämä ei oikeuta valitsemaan aliedustetun sukupuolen edustajaa, ellei kyseinen henkilö ole objektiivisesti arvioiden tehtävään soveltuvin. Jokainen yksittäinen valinta on siis tehtävä syrjimättömästi (katso video).
Työnantajalla on velvollisuus antaa kirjallinen selvitys sellaiselle työnhakijalle, joka on ilmoittanut epäilevänsä tulleensa syrjityksi sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lisäksi työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä hakiessaan.
Työsopimus kannattaa laatia kirjallisessa muodossa jo ennen työsuhteen alkua. Työsuhteen alkamispäivä voidaan merkitä myöhemmäksi kuin työsopimuksen allekirjoituspäivä on. Jos kirjallisen työsopimuksen laatimisen jättää ensimmäisiin työpäiviin, on olemassa pieni riski, etteivät osapuolet pääse sopimukseen työsopimuksen ehdoista.
Työsopimuksen laadinnassa olisi aina syytä käyttää juristia, kun työnantaja on palkkaamassa työntekijää uusiin tehtäviin. Samanlaisiin tehtäviin voi soveltua sama työsopimuspohja. Työlainsäädännön vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, jonka takia useita vuosia vanhat työsopimuspohjat eivät enää täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Työsopimuksen osapuolet ovat työntekijä ja työnantaja.
Työnantajasta on mainittava sen toiminimi sekä yrityksen rekisteröintipaikka. Lisäksi voi mainita myös y-tunnuksen.
Työntekijästä on mainittava hänen nimensä. Yleensä mainitaan myös henkilötunnus, koska työnantaja tarvitsee henkilötunnuksen työntekijän yksilöimiseksi ja lakisääteisten velvoitteiden noudattamiseen.
Osoitetiedot kummastakin osapuolesta mainitaan yhteydenpitoa varten.
Työnteon alkamisajankohdaksi ilmoitetaan ensimmäinen työpäivä. Työsopimus voidaan allekirjoittaa ennen työsuhteen alkamista.
Työsuhteen laatu on lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva. Jos määräaikaiselle työsuhteelle on peruste, on mahdollista sopia, että työsuhde on määräaikainen.
Määräaikaiselle työsopimukselle on ilmoitettava lainmukainen peruste.
– Sijaisuus
– Työntekijän oma pyyntö
– Pitkäaikaistyöttömyys
– Julkinen tuki (työllistämistuki)
– Tuotantohuippujen tasaaminen
– Tietyn tilauksen toimittaminen
– Työn kausiluontoisuus
– Kysynnän vakiintumattomuus
– Työharjoittelujakso
Työsuhteen suunniteltu päättymisaika on ilmoitettava, jos työsopimus on määräaikainen. Määräaikaisuuden peruste voi vaikuttaa sallittuun kestoon.
Koeajasta on sovittava aina, jos koeaikaa on tarkoitus noudattaa. Koeaika voi olla 1–6 kuukautta, ellei työehtosopimuksesta johdu muuta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.
Esimerkkilauseke suomeksi
Työsopimuksen voimassaolo
Työnteon alkamispäivä [PVM] | Työsuhteessa noudatettava koeaika [esim. 6] kuukautta |
Työsopimus on määräaikainen työsopimus. | |
Määräaikaisen työsopimuksen kesto [Kesto esim. 12 kk] | |
Määräaikaisen työsopimuksen peruste [Peruste esim. sijaisuus.] | |
Työntekopaikalla tarkoitetaan pääasiallista työntekopaikkaa. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa työntekopaikkaa yksipuolisesti, jos työntekopaikka on määritelty tarkasti tai se on vakiintunut.
Jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, on annettava selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa.
Työntekijän tavanomainen työntekopaikka on työnantajan toimisto.
Osaava juristimme laatii tarpeittanne vastaavan työsopimuksen. Maksuttomassa alkuneuvonnassa autamme sinua valitsemaan tarpeeseesi soveltuvan paketin. Tiedät näin etukäteen mitä sopimuksen laadinta tulee maksamaan.
Lekantti on sopimusoikeuteen erikoistunut lakiasiaintoimisto, joka ratkaisee laaja-alaisesti kauppa- ja työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Harjoitamme asianajoa koko Suomen kattavasti.
Verkkosivuilla oleva aineisto on yleisluonteista, eikä sitä ole pyritty sovittamaan erityisesti minkään luonnollisen henkilön tai yhteisön tarpeisiin. Sisällön perusteella ei pidä tehdä oikeudellisia toimenpiteitä.
Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.
