Sovintosopimus on sopimustyyppi, jolla sovitaan asianosaisten välinen riita-asia. Se laaditaan sovintoneuvotteluiden päätteeksi, kun sovinnon ehdoista on päästy yksimielisyyteen. Sovintosopimuksen tekemisen tarkoituksena on välttää sovittavan asian ratkaiseminen oikeudellisesti tuomioistuimessa tai muussa menettelyssä (esim. välitysmenettelyssä).
Sovintosopimus englanniksi tunnetaan termeillä conciliation agreement ja settlement agreement.
Sovintosopimuksella asianosaiset luopuvat vaatimuksistaan sovitussa asiassa. Sovintoon pääsemisen edellytyksenä usein on se, että toinen osapuoli maksaa korvausta tai muuta hyvitystä toiselle osapuolelle. Sovintosopimuksen ehtona voi olla myös muunlainen suoritus. Lähtökohtaisesti osapuolet voivat vapaasti sopia suorituksista, joilla sovinto on saavutettavissa.
Sovintosopimuksen osapuolia voivat olla luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä erilaiset oikeushenkilöt. Osapuolia voivat olla esimerkiksi työnantaja ja työntekijä, myyjä ja ostaja tai tekijänoikeuden haltija ja loukkaaja. Sovintosopimuksen osapuolilla on voinut olla sopimussuhde. Sovintosopimus voidaan tehdä myös sellaisten osapuolten välillä, joiden välillä ei ole koskaan ollut sopimussuhdetta. Tällöin kyse on yleensä siitä, että toinen osapuoli on esittänyt vahingonkorvausvaateen.
Termejä kantaja ja vastaaja käytetään yleensä siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli on pannut vireille kanteen asiassa. Kantaja on asianosainen, joka on pannut riita-asian vireille tuomioistuimessa. Vastaaja on puolestaan asianosainen, jota vastaan oikeutta käydään.
Esimerkkilauseke englanniksi
This settlement agreement ("Agreement") is entered into by and between [Kantaja], hereinafter referred to as the "Complainant", and [Vastaaja], hereinafter referred to as the "Respondent", collectively referred to as the "Parties".
Esimerkkilauseke suomeksi
Tämä sovintosopimus ("Sopimus") on tehty seuraavien osapuolten välillä: [Kantaja], johon jäljempänä viitataan termillä "Kantaja", ja [Vastaaja], johon jäljempänä viitataan termillä "Vastaaja", yhdessä osapuoliin viitataan jäljempänä termillä "Osapuolet".
Sovintosopimuksen taustaan kuvataan ne olosuhteet, joissa sovintosopimus on päädytty tekemään. Taustaa kuvataan se asia, mistä osapuolten välillä on ollut riitaa ja millaisia vaatimuksia asiassa on esitetty. Usein sopimuksen taustassa todetaan, miten osapuolten käsitykset ovat eronneet toisistaan.
Sopimuksen tarkoituksena on sopia riita. Sopiminen ei tarkoita sitä, että väitteitä tulisi myöntää oikeaksi. Sovinto tehdään usein oikeudenkäynnin välttämiseksi.
Sovintosopimus on oikeudellisesti sitova asiakirja, jossa osapuolet sopivat riidanratkaisusta ja määrittelevät ehdot, joilla asia saadaan lopullisesti päätökseen.
Esimerkkilauseke suomeksi
Kantaja on vaatinut Vastaajalta jälleenmyyntisopimukseen perustuvan vahingonkorvauksena 100.000,00 euroa. Vastaaja on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja määrältään kokonaisuudessaan.
Enempien riitaisuuksien välttämiseksi Osapuolet ovat sovintoneuvottelujen jälkeen päätyneet sopimaan asian tämän Sopimuksen mukaisesti.
Sovintosopimuksessa voidaan määritellä siinä käytetyt keskeiset termit joko erillisenä määritelmäkohtana tai suoraan sopimustekstin yhteydessä esimerkiksi sulkeissa.
Määritelmien tarkoituksena on selkeyttää sopimuksen tulkintaa ja varmistaa, että osapuolet ymmärtävät käsitteet samalla tavalla. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun käytetään oikeudellisia tai asiayhteyteen sidottuja termejä, joiden merkitys voi vaihdella.
Huolellisesti laaditut määritelmät ehkäisevät myöhempiä erimielisyyksiä ja tukevat sopimuksen johdonmukaista soveltamista.
Sovintosopimuksen olennaisin velvoite on tavallisesti sovintosumman maksaminen. Sovintosumma voidaan sopia maksettavaksi kertakaikkisena suorituksena, mikä tarkoittaa, että summa maksetaan yhdellä kertaa ja sen katsotaan kattavan kaikki vaatimukset, jotka liittyvät sovinnon kohteena olevaan riitaan tai oikeudelliseen epäselvyyteen. Kertakaikkinen maksu sulkee lähtökohtaisesti pois mahdollisuuden esittää myöhemmin lisävaatimuksia samaan asiaan liittyen, ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.
Esimerkkilauseke suomeksi
Vastaaja maksaa Kantajalle kertakaikkisena sovintosummana 50.000,00 euroa.
Sovinnon syntymistä voidaan edistää tarjoamalla maksajalle kohtuulliset ja selkeät maksuehdot. Sovintosumman maksavalle osapuolelle voidaan sopia maksuaikataulu, joka huomioi hänen maksukykynsä ja helpottaa sopimukseen sitoutumista. Tällöin sovintosumma voidaan esimerkiksi jakaa useampaan erään osamaksuina.
Tavanomaisesti maksuehdoksi sovitaan kertasuoritukselle 14 vuorokauden määräaika siitä, kun sopimus on allekirjoitettu tai muuten katsottu voimaan tulleeksi. Maksuehtojen huolellinen määrittely ennaltaehkäisee tulkintaongelmia ja vähentää riskiä sopimusrikkomuksista.
Esimerkkilauseke suomeksi
Tämän Sopimuksen mukainen Sovintosumman suoritus tehdään 14 päivän kuluessa siitä, kun molempien Osapuolten asiamiehet ovat allekirjoittaneet tämän Sopimuksen ja viimeksi allekirjoittanut asiamies on toimittanut allekirjoitetun kappaleen toisen Osapuolen asiamiehelle.
Sovintosopimukseen sisältyy lähtökohtaisesti osapuolten välisten vaatimusten tai oikeudellisten epäselvyyksien ratkaiseminen lopullisesti, mikä merkitsee yleensä vaatimuksista luopumista. Tämä tarkoittaa, että osapuolet sitoutuvat olemaan esittämättä sovinnon kohteena olevaan asiaan liittyviä lisävaatimuksia myöhemmin.
Luopumisen laajuus voi vaihdella sovintosopimuksen sisällön ja osapuolten tarkoituksen mukaan. Sopimus voi koskea esimerkiksi vain tiettyjä yksilöityjä vaatimuksia, tai se voi sisältää laajasti muotoillun yleisluonteisen luopumislausekkeen, joka kattaa kaikki tunnetut ja tuntemattomat vaatimukset. Tämän vuoksi on tärkeää määritellä luopumisen kattavuus ja rajaukset selkeästi sopimuksessa.
Esimerkkilauseke suomeksi
Tämän Sopimuksen mukaisen sovintosumman suorituksen jälkeen Osapuolilla ei ole enää muita vaateita toisiltansa riitaiseen kokonaisuuteen liittyen.
Riita-asioissa osapuolille kertyy usein selvittely-, asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Sovintosopimuksissa noudatetaan yleisesti niin sanottua ”kulut kuittiin” -periaatetta, jonka mukaan kumpikin osapuoli vastaa omista kuluistaan eikä esitä toiselle vaatimuksia niiden korvaamisesta. Vaihtoehtoisesti kulut voidaan sisällyttää sovintosummaan siten, että maksaja ottaa vastuun myös vastapuolen kuluista.
Joissakin tilanteissa oikeudenkäyntikulut, asianajopalkkiot tai muut erilliset kuluerät kannattaa kirjata selkeästi näkyviin ja eritellä sovintosopimuksessa, esimerkiksi verotuksellisista tai kirjanpidollisista syistä. Tällainen erittely voi myös tukea osapuolten välistä yhteisymmärrystä siitä, mitä sovintosummalla tarkalleen korvataan.
Esimerkkilauseke suomeksi
Osapuolet vastaavat kumpikin omista selvittely-, asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan asiaan liittyen.
Sovintosopimukseen sisällytetään usein ehto tai maininta siitä, että sopimus on tehty ainoastaan riitaisuuksien ratkaisemiseksi ja asian sopimiseksi, ilman että kumpikaan osapuoli myöntää vastapuolen väitteitä tai vaatimuksia oikeiksi. Tällöin sovintosopimuksen hyväksyminen ei merkitse kannanottoa asian oikeudelliseen arvioon, tapahtumien kulkuun tai vastuukysymyksiin.
Sopimuksella ei siis ratkaista, kuka on ollut oikeassa, vaan pyritään lopettamaan oikeudellinen epäselvyys tai riita. Tällainen kirjaus suojaa osapuolia siltä, että sovinto tulkittaisiin myöhemmin myöntämiseksi tai ennakkotapaukseksi muissa yhteyksissä.
Esimerkkilauseke suomeksi
Tämä Sopimus on laadittu vain riitaisten asioiden päättämiseksi, eikä sen myötä puolin eikä toisin myönnetä toisen Osapuolen vaatimuksia tai perusteita oikeiksi.
Sovintosopimus voidaan haluttaessa vahvistaa tuomioistuimessa, jolloin se saa täytäntöönpanokelpoisen oikeusvaikutuksen. Vahvistettu sovinto rinnastuu tällöin lainvoimaiseen tuomioon ja on tarvittaessa suoraan ulosottokelpoinen, mikä lisää sopimuksen sitovuutta ja turvaa suoritusten toteutumisen.
Tuomioistuimen vahvistama sovinto voi olla erityisen tarkoituksenmukainen tilanteissa, joissa sovitun täyttämiseen liittyy riskejä, tai kun halutaan ennaltaehkäistä myöhempiä toimeenpanoriitoja. Vahvistaminen edellyttää, että sopimus ei ole lain tai hyvän tavan vastainen.
Esimerkkilauseke suomeksi
Osapuolet hyväksyvät tämän Sopimuksen ehtoineen ja ovat sitoutuneet olemaan hakematta muutosta sovinnon vahvistamiseksi koskevaan ratkaisuun. Osapuolet pyytävät käräjäoikeutta vahvistamaan tämän Sopimuksen Osapuolten väliseksi sovinnoksi asiassa.
Sovintoneuvotteluihin erikoistunut juristimme laatii sovintosopimuksen ja tarvittaessa käy sovinnon saavuttamiseksi sovintoneuvotteluita.
Lekantti on sopimusoikeuteen erikoistunut lakiasiaintoimisto, joka ratkaisee laaja-alaisesti kauppa- ja työoikeuteen liittyviä kysymyksiä. Harjoitamme asianajoa koko Suomen kattavasti.
Verkkosivuilla oleva aineisto on yleisluonteista, eikä sitä ole pyritty sovittamaan erityisesti minkään luonnollisen henkilön tai yhteisön tarpeisiin. Sisällön perusteella ei pidä tehdä oikeudellisia toimenpiteitä.
Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.