Lekantti

LEKANTTI

Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen moitekanteella

Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen – Moitekanne

Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaista päätöstä nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa tai välimiesoikeudessa, jos yhtiöjärjestykseen sisältyy välityslauseke. Yhtiökokouksen virheelliset ja puutteelliset päätökset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Yhtiökokouksen päätöstä voi moittia, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttää: 1) Menettelyvirhe: Asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia osakeyhtiölain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa […]

Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio ja takaisinsaanti

Yksipuolinen tuomio on tuomioistuimen riita-asiassa antama ratkaisu, joka perustuu jommankumman asianosaisen passiivisuuteen. Passiivisuudeksi voidaan katsoa myös ilman perusteita haastehakemuksen vastustaminen. Tuomioistuin voi antaa yksipuolisen tuomion vain tahdonvaltaisissa riita-asioissa (dispositiivinen asia). Yksipuolista tuomiota ei voida antaa rikosasioissa tai indispositiivissa riita-asioissa (esim. isyyden vahvistaminen, elatus tai lapsen tapaamisoikeus). Valtaosa riita-asioista on tahdonvaltaisia eli sellaisia, joissa sovinto on […]

Osakasluettelon laatiminen ja päivittäminen osakeyhtiössä

Osakasluettelo osakeyhtiössä

Osakasluettelon laatiminen ja päivittäminen on osakeyhtiön hallituksen vastuulla. Osakasluettelo on pakollinen kaikissa osakeyhtiöissä. Osakasluettelo on käytännössä luettelo osakeyhtiön osakkeenomistajista ja heidän omistamistaan osakkeista osakelajeittain. Osakeyhtiön osakasluettelon laatiminen Osakeyhtiölaki vaatii, että osakasluetteloa on pidettävä luotettavalla tavalla. Osakasluettelon muoto on melko vapaamuotoinen, mutta siitä on ilmettävä kaikki osakeyhtiölain vaatimat tiedot. Osakasluettelon voi laatia helposti valmiin asiakirjapohjan avulla, […]

Hallituksen jäsenen palkkio – Miten hallitustyöskentelystä palkitaan?

Hallituksen jäsenen palkkio

Hallituksen jäsenen palkkio on hallituksen jäseneksi nimetyn henkilön ansiotuloa hallitustyöskentelystä. Lähtökohtaisesti yhtiön on maksettava hallituksen jäsenille palkkio, vaikka nykyisessä osakeyhtiölaissa ei ole tästä nimenomaista säännöstä. Tässä artikkelissa käsitellään hallituksen palkitsemista pienosakeyhtiön näkökulmasta. Artikkelissa ei käsitellä pörssiyhtiöitä koskevaa palkitsemispolitiikkaa tai palkitsemisraportointia. Milloin hallituksen jäsenellä on oikeus palkkioon? Hallituksen jäsenellä on oikeus palkkioon koko luottamustoimen ajan. Yhtiön […]

Verkkotunnuksen rekisteröinti – Mitä tulee aina huomioida ennen rekisteröintiä?

Verkkotunnuksen rekisteröinti

Verkkotunnuksen rekisteröinti käy usein vaivattomasti. Verkkotunnuksen eli domainin voi varata lukuisilta eri verkkotunnusvälittäjiltä. Yleisimmät verkkotunnuspäätteet maksavat noin 10–20 euroa vuodessa ilman palvelintilaa. Verkkotunnuksen valinta kytkeytyy usein brändin tai yrityksen nimen valitsemiseen. Jo nimiä ideoidessa kannattaa tarkastaa, onko yleisimmät verkkotunnuspäätteet vapaana tai muuten hankittavissa kohtuulliseen hintaan. Vapaa verkkotunnus on lähtökohtaisesti kenen tahansa rekisteröitävissä. Jos rekisteröitävä nimi […]

Nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen – Näin teet sen ilmaiseksi

Nimenkirjoitusoikeuden tarkistaminen unohtuu helposti. Koko sopimus voi jäädä vaille sitovuutta, jos sopimuksen tehneillä henkilöillä ei ole ollut riittävää edustusoikeutta. Aina ennen liikesopimuksen allekirjoitusta tulisikin tarkistaa sopimuskumppanin valitsemien allekirjoittajien edustusoikeus. Edustusoikeus voi perustua kaupparekisteristä ilmenevään nimenkirjoitusoikeuteen tai valtuutukseen. Asemavaltuutuksen perusteella yrityksen työntekijät voivat tehdä yhtiötä sitovia arkipäiväisiä sopimuksia esimerkiksi irtaimen tavaran kaupasta ilman nimenkirjoitusoikeutetun erillistä hyväksyntää. […]

Työsopimusmalli – Millaiset ovat työsuhteen keskeiset ehdot?

Työsopimusmalli

Työsopimusmalli (suppea) sisältää työsuhteen keskeiset ehdot esimerkkitapauksessa. Työnantajan tulee antaa työntekijälle keskeiset työsuhteen ehdot kirjallisesti, vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi tehty. Työsuhteen keskeiset ehdot muodostavat työsopimuksen pohjan. Käytännössä työsopimuksessa on usein tarpeen sopia myös muista ehdoista esimerkiksi salassapidosta, immateriaalioikeuksien siirrosta ja sivutoimien kiellosta. Tällöin kyse on laajasta työsopimuksesta. Työsuhteeseen soveltuva työehtosopimus on aina huomioitava työsopimusta laadittaessa. […]

Negatiivinen tieto voi olla liikesalaisuus

Liikesalaisuus. Ei yleisesti tunnettu tai helposti selvitettävissä. Taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. Pyritty pitämään tosiasiassa salassa

Monet kuuluisista liikesalaisuuksista ovat todellisia menestysreseptejä. Coca-Cola on esimerkiksi onnistunut pitämään suositun kolajuomansa reseptin salaisena jo 136 vuotta. Vaikka liikesalaisuuksien omaaminen ja menestyminen kulkevat usein käsikädessä, voi myös tietämys epäonnistuneesta tuotekehityksestä olla taloudellisesti arvokas liikesalaisuus. Kyse on tällöin niin sanotusta negatiivisesta tiedosta. Liikesalaisuuden määritelmä – Minkälainen tieto on liikesalaisuus? Tiedon on täytettävä liikesalaisuuden määritelmä, jotta […]

Salassapitosopimuksen sisältö – Onko sillä niin väliä?

Salassapitosopimuksen sisältö

Salassapitosopimus (NDA) on yksi tyypillisimmistä liike-elämän sopimustyypeistä. Salassapitovelvoite liittyy tavalla tai toisella useimpiin liikesuhteisiin. Erillisiä ns. puhtaita salassapitosopimuksia tehdään tyypillisesti ennen liikeneuvottelujen aloittamista silloin, kun muuta sovittavaa ei vielä ole. Tällöin sopimuksen tarkoitus on yleensä sopia liikeneuvotteluiden aikana esiin tulleiden liikesalaisuuksien salassapidosta. Salassapitolauseke on puolestaan muun sopimuksen (esim. jälleenmyyntisopimuksen tai osakassopimuksen) osaksi otettu salassapitoehto. Salassapitolausekkeen […]

Osakeyhtiön hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus ja laillisuus

Osakeyhtiön hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus ja sen toteaminen

Osakeyhtiön hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus edellyttää lähtökohtaisesti: Päätösvaltaisuuden toteutuessa hallituksen pöytäkirjassa voidaan todeta, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen. Hallituksen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus on edellytys sille, että kokouksessa tehdyt päätökset ovat sitovia ja päteviä. Pelkkä pöytäkirjassa oleva toteamus ei kuitenkaan tee hallituksen kokouksesta laillista ja päätösvaltaista, koska hallitus ei voi päättää kokouksensa päätösvaltaisuudesta. Hallituksen kokouksen […]

Liity sisäpiiriin!

Saa pääsyoikeus kymmeniin juridisiin asiakirjamalleihin ja tietoiskuihin maksutta.